Esperanto

Pyhä Raamattu

Proverbs

13

1Sagxa filo lernas de la patro; Sed mokanto ne auxskultas moralinstruon.
1Viisas ottaa varteen isänsä moitteet, omahyväinen ei nuhteista piittaa.
2La frukto de la busxo donas al homo bonan mangxon; Sed la deziro de krimuloj estas perforto.
2Hyvä sana ravitsee puhujansa, mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa.
3Kiu gardas sian busxon, tiu gardas sian animon; Kiu tro malfermas sian busxon, tiu pereas.
3Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä, suupaltti kulkee turmioon.
4La animo de maldiligentulo deziras, kaj ne ricevas; Sed la animo de diligentuloj satigxas.
4Laiska toivoo mutta ei saa, ahkera syö itsensä kylläiseksi.
5Vorton malveran virtulo malamas; Sed malvirtulo agas abomene kaj venas al honto.
5Oikeamielinen vihaa valheellisuutta, jumalaton levittää häpeän löyhkää.
6La virto gardas tiun, kiu iras gxustan vojon; Sed la malvirto pereigas pekulon.
6Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä, jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon.
7Unu sxajnigas sin ricxa, havante nenion; Alia sxajnigas sin malricxa, havante grandan ricxecon.
7Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku, moni köyhyyttään valittava omistaa paljon.
8Per sia ricxeco homo savas sian animon; Sed malricxulo ne auxskultas atentigon.
8Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat, köyhää on turha uhkailla.
9La lumo de virtuloj brilegas; Sed la lumilo de malvirtuloj estingigxos.
9Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
10Nur de malhumileco venas malpaco; Sed la akceptantaj konsilojn havas sagxon.
10Ylimielisyydestä koituu vain riitaa, viisas se, joka neuvoja kuulee.
11Ricxeco rapide akirita malgrandigxas; Sed kion oni kolektas per laboro, tio multigxas.
11Mikä helposti tulee, se helposti menee, vähin erin kooten omaisuus karttuu.
12Espero prokrastata dolorigas la koron; Sed plenumita deziro estas arbo de vivo.
12Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy.
13Kiu malsxatas diron, tiu malutilas al si mem; Sed respektanta ordonon estos rekompencita.
13Joka halveksii neuvoja, maksaa kalliisti, joka käskyjä kunnioittaa, se palkitaan.
14Instruo de sagxulo estas fonto de vivo, Por evitigi la retojn de la morto.
14Viisaan opetus on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
15Bona prudento placxigas; Sed la vojo de perfiduloj estas malglata.
15Selkeä harkinta tuo arvostusta, mutta juonittelijan tie vie tuhoon.
16CXiu prudentulo agas konscie; Sed malsagxulo elmontras malsagxecon.
16Viisas toimii kaikessa taitavasti, tyhmä panee näytteille tyhmyytensä.
17Malbona sendito falas en malfelicxon; Sed sendito fidela sanigas.
17Petollinen sanansaattaja tuo tuhon, uskollinen lähetti tuo pelastuksen.
18Malricxa kaj hontigata estos tiu, kiu forpusxas instruon; Sed kiu observas instruon, tiu estos estimata.
18Kuritonta odottaa köyhyys ja häpeä, kunnia sitä, joka nuhteita kuulee.
19Deziro plenumita estas agrabla por la animo; Sed malagrable por la malsagxuloj estas deturni sin de malbono.
19Sydän iloitsee, kun toive täyttyy, pahasta luopuminen on houkalle kauhistus.
20Kiu iras kun sagxuloj, tiu estos sagxa; Sed kamarado de malsagxuloj suferos doloron.
20Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon.
21Pekulojn persekutas malbono; Sed virtulojn rekompencas bono.
21Syntistä vainoavat tuskat ja vastukset, vanhurskas saa palkakseen onnen.
22Bonulo heredigas la nepojn; Kaj por virtulo konservigxas la havo de pekulo.
22Hyvä jättää perinnön lastenlapsilleenkin, syntisen varat talletetaan oikeamielisille.
23Multe da mangxajxo estas sur la kampo de malricxuloj; Sed multaj pereas pro manko de justeco.
23Köyhä saa raivioltaan kylliksi ruokaa, mutta vääryys vie viljan toisten käsiin.
24Kiu sxparas sian vergon, tiu malamas sian filon; Sed kiu lin amas, tiu baldaux lin punas.
24Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.
25Virtulo mangxas, por satigi sian animon; Sed la ventro de malvirtuloj havas mankon.
25Oikeamielinen saa syödä kyllikseen, jumalaton jää näkemään nälkää.