Pyhä Raamattu

Esperanto

Psalms

120

1Matkalaulu. Herraa minä ahdingossani huudan, ja hän vastaa minulle.
1Kanto de suprenirado. Al la Eternulo mi vokis en mia sufero, Kaj Li auxskultis min.
2Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan.
2Ho Eternulo, savu mian animon de mensoga parolo, De falsa lango.
3Mitä kaikkea Herra sinulle antaakaan, sinä valehtelija!
3Kion Li donos al vi, Kaj kion Li alportos al vi, ho falsa lango?
4Teräviä nuolia soturin jousesta, tulisia, polttavia hiiliä!
4Akrajn sagojn de fortulo Kun karboj genistaj.
5Voi minua! Olen muukalaisena Mesekissä, asun Kedarin leireissä.
5Ve al mi, ke mi gastas en Mesxehx, Ke mi logxas inter la tendoj de Kedar!
6Liian kauan olen jo asunut täällä, missä kaikki vihaavat rauhaa.
6Tro longe logxis mia animo Inter malamantoj de paco.
7Minä tahdon rauhaa, mutta jos sanankin sanon, he ryhtyvät sotaan.
7Mi estas pacema; Sed kiam mi ekparolas, ili komencas militon.