¹Asafin psalmi. Jumala, Herra Jumala, on puhunut ja kutsunut koolle koko maanpiirin, idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.

¹Psalmo de Asaf. Dio de la dioj, la Eternulo, ekparolis, Kaj vokis la teron de la sunlevigxo gxis la sunsubiro.

²Siionista, täydellisen kauniista, Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.

²El Cion, la perfektajxo de beleco, Dio ekbrilis.

³Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene. Tuhon tuli kulkee hänen edellään, myrsky raivoaa hänen ympärillään.

³Nia Dio venas kaj ne silentas; Fajro ekstermanta estas antaux Li, CXirkaux Li estas granda ventego.

⁴Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan, hän vaatii kansansa tilille.

⁴Li vokas la cxielon supre kaj la teron, Por jugxi Sian popolon:

⁵"Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani, jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton."

⁵Kolektu al Mi Miajn fidelulojn, Kiuj faris kun Mi interligon cxe oferdono.

⁶Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta. Hän on oikeuden Jumala. (sela)

⁶Kaj la cxielo proklamis Lian justecon, CXar Dio estas tiu jugxanto. Sela.

⁷"Kuule, kansani, mitä sinulle puhun, kuule, Israel, mitä sinulta liitossani vaadin! Minä olen Herra, sinun Jumalasi.

⁷Auxskultu, ho Mia popolo, kaj Mi parolos; Ho Izrael, Mi atestos pri vi; Mi estas Dio, via Dio.

⁸En nuhtele sinua uhriesi tähden, sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.

⁸Ne pro viaj oferdonoj Mi vin riprocxos, CXar viaj bruloferoj estas cxiam antaux Mi.

⁹En vaadi härkää talostasi, en vuohia tarhoistasi,

⁹Mi ne prenos el via domo bovidon, Nek el viaj kortoj kaprojn:

¹⁰sillä minun ovat kaikki metsän eläimet, kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.

¹⁰CXar al Mi apartenas cxiuj bestoj en la arbaroj, Miloj da brutoj sur la montoj;

¹¹Minun ovat kaikki vuorten linnut ja laaksojen moninaiset eläimet.

¹¹Mi konas cxiujn birdojn sur la montoj, Kaj cxiuj bestoj de la kampoj estas antaux Mi.

¹²Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle, sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.

¹²Se Mi farigxus malsata, Mi ne dirus al vi, CXar al Mi apartenas la mondo, kaj cxio, kio gxin plenigas.

¹³Söisinkö härkien lihaa, joisinko vuohien verta?

¹³CXu Mi mangxas viandon de bovoj, Kaj cxu Mi trinkas sangon de kaproj?

¹⁴Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle.

¹⁴Oferdonu al Dio dankon, Kaj plenumu antaux la Plejaltulo viajn promesojn.

¹⁵Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua."

¹⁵Voku Min en la tago de mizero; Mi vin liberigos, kaj vi Min gloros.

¹⁶Jumalattomalle Jumala sanoo: "Miten sinä voit kertoa käskyistäni, kuinka uskallat puhua minun liitostani,

¹⁶Sed al la malpiulo Dio diris: Por kio vi parolas pri Miaj legxoj Kaj portas Mian interligon en via busxo,

¹⁷sinä, joka et ota vastaan ojennusta vaan heität käskyni selkäsi taakse?

¹⁷Dum vi malamas moralinstruon Kaj jxetas Miajn vortojn malantauxen de vi?

¹⁸Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi, pidät yhtä avionrikkojien kanssa.

¹⁸Kiam vi vidas sxteliston, vi aligxas al li, Kaj kun adultuloj vi estas partoprenanto;

¹⁹Sinä annat suusi puhua pahaa, kielesi punoa petosta.

¹⁹Vian busxon vi uzas por malbono, Kaj via lango plektas falsajxon;

²⁰Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi, panettelet oman äitisi poikaa.

²⁰Vi sidas kaj parolas kontraux via frato, Pri la filo de via patrino vi kalumnias.

²¹Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin? Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi. Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi, asetan sinut tuomiolle.

²¹Tion vi faris, kaj Mi silentis; Kaj vi pensis, ke Mi estas tia, kiel vi. Mi punos vin, kaj Mi metos cxion antaux viajn okulojn.

²²Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan! Muuten minä raatelen teidät, eikä pelastajaa ole.

²²Komprenu cxi tion, vi, kiuj forgesas Dion; Alie Mi dissxiros, kaj neniu savos.

²³Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua. Joka pysyy oikealla tiellä, saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa."

²³Kiu oferdonas dankon, tiu Min honoras; Kaj kiu estas singarda en la vojo, Al tiu Mi aperigos Dian helpon.