Pyhä Raamattu

Estonian

Job

13

1Kaiken tämän olen nähnyt omin silmin, omin korvin kuullut ja ymmärtänyt.
1Vaata, kõike seda on mu silm näinud, kõrv kuulnud ja tähele pannud.
2Minä tiedän sen minkä tekin, en häviä teille yhtään.
2Mida teie teate, seda tean minagi, ma ei jää teist maha.
3Kaikkivaltiaalle minä tahdon puhua, tahdon selvittää asiat Jumalan kanssa.
3Aga ma tahaksin Kõigevägevamaga rääkida ja meeleldi ennast kaitsta Jumala ees.
4Te, te kaunistelette kaiken valheillanne, pelkkiä puoskareita olette kaikki tyynni!
4Sest teie olete valega võõpajad, ebaarstid olete teie kõik!
5Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.
5Oleks küll parem, kui te vaikiksite, siis võiks seda pidada teie tarkuseks.
6Kuunnelkaa nyt, mitä minulla on sanottavana, kuulkaa vastaväitteet, jotka nousevat huulilleni.
6Kuulge ometi mu manitsust ja pange tähele mu huulte väiteid!
7Yritättekö te valheella puolustaa Jumalaa, ajaa vilpillä hänen asiaansa?
7Kas tahate Jumala kasuks valet rääkida ja tema heaks pettust sõnastada?
8Yritättekö te kaunistella hänen tekojaan, toimia hänen asianajajinaan?
8Kas tahate olla tema poolt, Jumala kasuks asja ajada?
9Miten sitten käy, kun hän alkaa tutkia teitä? Voitteko pettää häntä niin kuin ihmistä petetään?
9Ons see hea, kui ta teid läbi katsub? Või tahate teda petta nagu inimest?
10Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta.
10Ta karistab teid karmilt, kui te oma poolehoidu osutate salalikult.
11Ettekö pelkää, kun hän nousee tuomitsemaan, eikö kauhu silloin täytä mielenne?
11Kas tema auväärsus ei teegi teile hirmu ja kartus tema ees ei valda teid?
12Teidän kehotuksenne ovat pelkkää tuhkaa, murenevaa savea teidän vastauksenne.
12Teie väited on tuhka kirjutatud, teie kilbid on savikilbid.
13Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin.
13Olge vait mu ees ja laske mind rääkida, tulgu siis mu peale mis tahes!
14Minä panen alttiiksi oman ruumiini, puhun, vaikka henki menisi.
14Ma võtan oma ihu hammaste vahele ja panen oma hinge pihku.
15Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut, mutta ensin tahdon näyttää hänelle, millainen minun vaellukseni on ollut.
15Vaata, ta tapab mu! Ma ei looda enam! Ma tahan tema ees ainult õigustada oma teed.
16Jo se merkitsisi minulle voittoa, että saisin astua hänen eteensä. Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse.
16Seegi on mulle abiks, et jumalatu ei pääse tema palge ette.
17Kuulkaa, kuulkaa minun sanani, tarkatkaa, mitä minä puhun!
17Kuulge hästi mu sõnu ja võtke kõrvu mu seletus!
18Minä vien asiani oikeuden eteen, minä tiedän, että olen syytön.
18Vaata ometi, ma olen asunud õigust jalule seadma: ma tean, et mul on õigus.
19Kuka voi syyttää minua? Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen.
19Kes tahaks mulle vastu vaielda? Siis ma vaikiksin nüüd ja heidaksin hinge.
20Vain kahta asiaa sinulta pyydän -- jos ne täytät, en enää pakene sinun katsettasi.
20Ainult kaks asja tee mulle, siis pole mul vaja ennast sinu eest peita:
21Ota kätesi pois minun päältäni, ota pois tämä kauhu, jonka ylleni laskit.
21võta käsi mu pealt ära ja hirm sinu ees ärgu heidutagu mind!
22Kutsu sitten minua, niin minä vastaan, ja anna sinä minulle vastaus, kun puhun sinulle.
22Hüüa siis ja mina vastan, või räägin mina ja sina vasta mulle!
23Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä? Sano minulle, mitkä ne ovat!
23Kui palju on mul süütegusid ja patte? Tee mulle teatavaks mu üleastumine ja patt!
24Miksi peität minulta kasvosi, miksi kohtelet minua kuin vihollista?
24Miks peidad oma palge ja pead mind oma vaenlaseks?
25Pelotteletko vielä tuulen ajelemaa lehteäkin, vainoatko kuivaa oljenkortta?
25Kas tahad hirmutada lendlevat lehte ja taga ajada kuivanud kõrt,
26Sinä määräsit minulle nämä katkerat päivät, panit taakakseni nuoruuteni synnit.
26et sa mu vastu kirja paned kibedaid asju ja lased mind tasuda mu noorpõlve süütegusid,
27Sinä kiinnität minun jalkoihini kahleet, tarkkailet minne menen, mistä tulen ja merkitset muistiin jokaisen askeleni,
27paned mu jalad pakku, valvad kõiki mu radu ja märgid enesele mu jalajälgi?
28vaikka ihminen on vain laho leili, vain koinsyömä vaate.
28Jah, inimene on kõdunenud nahklähkri sarnane, otsekui koi järatud riie.