1Halleluja! Hyvä on sen osa, joka pelkää Herraa ja rakastaa Herran käskyjä.
1Halleluuja! Õnnis on mees, kes kardab Issandat, kellele väga meeldivad ta käsud.
2Hänen jälkeläisistään tulee maan mahtavia, polvi polvelta saavat oikeamieliset siunauksen.
2Võimsaks saab tema seeme maa peal, õiglaste sugu õnnistatakse.
3Vauraus ja rikkaus täyttää hänen kotinsa. Hänen vanhurskautensa pysyy.
3Vara ja rikkus on tema kojas ja tema õigus püsib ikka.
4Pimeydessäkin koittaa oikeamieliselle valo. Vanhurskas on anteeksiantava ja laupias.
4Pimeduses tõuseb õiglastele valgus, armuline ja halastav ja õige.
5Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan.
5Õnnis on mees, kes on armuline ja annab laenuks, kes oma asju ajab õigluses.
6Oikeamielinen ei koskaan horju, hänet muistetaan ikuisesti.
6Sest ta ei kõigu iialgi; igaveseks mälestuseks jääb õige.
7Ei hän pelkää pahoja viestejä vaan luottaa vakain mielin Herraan.
7Ei ta karda õnnetuse sõnumit, tema süda on kindel, ta loodab Issanda peale.
8Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää, ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa.
8Tema süda on toetatud, ta ei karda, kuni ta viimaks parastab oma vaenlasi.
9Hän antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti ja kulkee pystyssä päin.
9Ta jagab välja rikkalikult ja annab vaestele; tema õigus püsib ikka, tema sarv on kõrgel au sees.
10Sen nähdessään jumalaton vimmastuu, kiristelee hampaitaan, pakahtuu raivoonsa. Tyhjiin raukeavat jumalattomien toiveet!
10Õel näeb seda ja saab pahaseks, ta kiristab hambaid ja nõrkeb. Õelate igatsused lähevad tühja.