¹Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

¹Elihu reprit et dit:

²-- Onko mielestäsi oikein, että sanot: "Minä olen oikeassa, Jumala väärässä!"

²Imagines-tu avoir raison, Penses-tu te justifier devant Dieu,

³Tai että kysyt: "Mitä minä siitä hyödyn, että pysyttelen irti synnistä?"

³Quand tu dis: Que me sert-il, Que me revient-il de ne pas pécher?

⁴Minä vastaan sinulle selvin sanoin ja vastaan vielä ystävillesikin!

⁴C'est à toi que je vais répondre, Et à tes amis en même temps.

⁵Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun yläpuolellasi.

⁵Considère les cieux, et regarde! Vois les nuées, comme elles sont au-dessus de toi!

⁶Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee?

⁶Si tu pèches, quel tort lui causes-tu? Et quand tes péchés se multiplient, que lui fais-tu?

⁷Tai jos elät oikein, mitä hän siitä hyötyy? Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan!

⁷Si tu es juste, que lui donnes-tu? Que reçoit-il de ta main?

⁸Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein.

⁸Ta méchanceté ne peut nuire qu'à ton semblable, Ta justice n'est utile qu'au fils de l'homme.

⁹Ihmiset itkevät sortoa ja riistoa, huutavat apua maan mahtavien vallan alla.

⁹On crie contre la multitude des oppresseurs, On se plaint de la violence d'un grand nombre;

¹⁰Kukaan ei kysy: "Missä on Jumala, minun luojani, hän, joka yön pimeydessäkin kohottaa huulillemme ylistyslaulun,

¹⁰Mais nul ne dit: Où est Dieu, mon créateur, Qui inspire des chants d'allégresse pendant la nuit,

¹¹hän, joka opettaa meidät taitavammiksi kuin maan eläimet ja viisaammiksi kuin taivaan linnut?"

¹¹Qui nous instruit plus que les bêtes de la terre, Et nous donne l'intelligence plus qu'aux oiseaux du ciel?

¹²He huutavat apua, mutta heidän pahuutensa ja röyhkeytensä tähden hän ei vastaa.

¹²On a beau crier alors, Dieu ne répond pas, A cause de l'orgueil des méchants.

¹³Turha heidän on huutaa. Jumala ei kuule, Kaikkivaltias ei heihin katso.

¹³C'est en vain que l'on crie, Dieu n'écoute pas, Le Tout-Puissant n'y a point égard.

¹⁴Väitätkö todella, ettei hän näe sinun asiaasi? Odota, Job. Sinun asiasi on kyllä vireillä.

¹⁴Bien que tu dises que tu ne le vois pas, Ta cause est devant lui: attends-le!

¹⁵Mutta jos nyt Jumalan viha ei olekaan syttynyt, jos hän ei vaadi tilille, jos ihmisen julkeus ei häntä liikuta,

¹⁵Mais, parce que sa colère ne sévit point encore, Ce n'est pas à dire qu'il ait peu souci du crime.

¹⁶turhaa ääntä Job pitää, turhaan hän syytää tyhjiä sanoja.

¹⁶Ainsi Job ouvre vainement la bouche, Il multiplie les paroles sans intelligence.