¹Ylistä Herraa, minun sieluni! Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet! Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,

¹Mon âme, bénis l'Eternel! Eternel, mon Dieu, tu es infiniment grand! Tu es revêtu d'éclat et de magnificence!

²valo ympäröi sinut kuin viitta. Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan

²Il s'enveloppe de lumière comme d'un manteau; Il étend les cieux comme un pavillon.

³ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle. Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä.

³Il forme avec les eaux le faîte de sa demeure; Il prend les nuées pour son char, Il s'avance sur les ailes du vent.

⁴Sinä teet tuulista sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.

⁴Il fait des vents ses messagers, Des flammes de feu ses serviteurs.

⁵Sinä perustit maan lujasti paikoilleen, horjumatta se pysyy ajasta aikaan.

⁵Il a établi la terre sur ses fondements, Elle ne sera jamais ébranlée.

⁶Alkumeri peitti maan kokonaan, ja vedet lepäsivät vuorten yllä,

⁶Tu l'avais couverte de l'abîme comme d'un vêtement, Les eaux s'arrêtaient sur les montagnes;

⁷mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat, ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.

⁷Elles ont fui devant ta menace, Elles se sont précipitées à la voix de ton tonnerre.

⁸Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat kukin kohdalleen, niin kuin säädit.

⁸Des montagnes se sont élevées, des vallées se sont abaissées, Au lieu que tu leur avais fixé.

⁹Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä, eivätkä ne enää palaa peittämään maata.

⁹Tu as posé une limite que les eaux ne doivent point franchir, Afin qu'elles ne reviennent plus couvrir la terre.

¹⁰Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.

¹⁰Il conduit les sources dans des torrents Qui coulent entre les montagnes.

¹¹Ne juottavat kaikki maan eläimet, villiaasikin saa sammuttaa janonsa.

¹¹Elles abreuvent tous les animaux des champs; Les ânes sauvages y étanchent leur soif.

¹²Niiden äärellä asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvissä vesien partailla.

¹²Les oiseaux du ciel habitent sur leurs bords, Et font résonner leur voix parmi les rameaux.

¹³Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.

¹³De sa haute demeure, il arrose les montagnes; La terre est rassasiée du fruit de tes oeuvres.

¹⁴Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta.

¹⁴Il fait germer l'herbe pour le bétail, Et les plantes pour les besoins de l'homme, Afin que la terre produise de la nourriture,

¹⁵Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.

¹⁵Le vin qui réjouit le coeur de l'homme, Et fait plus que l'huile resplendir son visage, Et le pain qui soutient le coeur de l'homme.

¹⁶Ravituiksi tulevat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän istutti,

¹⁶Les arbres de l'Eternel se rassasient, Les cèdres du Liban, qu'il a plantés.

¹⁷joiden oksille linnut tekevät pesänsä, joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.

¹⁷C'est là que les oiseaux font leurs nids; La cigogne a sa demeure dans les cyprès,

¹⁸Vuorten rinteillä asuvat kauriit, ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.

¹⁸Les montagnes élevées sont pour les boucs sauvages, Les rochers servent de retraite aux damans.

¹⁹Sinä panit kuun jakamaan aikaa, ja aurinko tietää laskemisensa hetken.

¹⁹Il a fait la lune pour marquer les temps; Le soleil sait quand il doit se coucher.

²⁰Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö, ja metsän eläimet hiipivät esiin.

²⁰Tu amènes les ténèbres, et il est nuit: Alors tous les animaux des forêts sont en mouvement;

²¹Nuoret leijonat karjuvat saalistaan, pyytävät ruokaansa Jumalalta.

²¹Les lionceaux rugissent après la proie, Et demandent à Dieu leur nourriture.

²²Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat ja palaavat luoliinsa levolle.

²²Le soleil se lève: ils se retirent, Et se couchent dans leurs tanières.

²³Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen ja tekee työtään, kunnes on ilta.

²³L'homme sort pour se rendre à son ouvrage, Et à son travail, jusqu'au soir.

²⁴Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi.

²⁴Que tes oeuvres sont en grand nombre, ô Eternel! Tu les as toutes faites avec sagesse. La terre est remplie de tes biens.

²⁵Niin merikin, tuo suuri ja aava -- miten luvuton lauma siinä vilisee, parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!

²⁵Voici la grande et vaste mer: Là se meuvent sans nombre Des animaux petits et grands;

²⁶Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä.

²⁶Là se promènent les navires, Et ce léviathan que tu as formé pour se jouer dans les flots.

²⁷Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan.

²⁷Tous ces animaux espèrent en toi, Pour que tu leur donnes la nourriture en son temps.

²⁸Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

²⁸Tu la leur donnes, et ils la recueillent; Tu ouvres ta main, et ils se rassasient de biens.

²⁹Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun.

²⁹Tu caches ta face: ils sont tremblants; Tu leur retires le souffle: ils expirent, Et retournent dans leur poussière.

³⁰Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.

³⁰Tu envoies ton souffle: ils sont créés, Et tu renouvelles la face de la terre.

³¹Olkoon Herran kunnia ikuinen! Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,

³¹Que la gloire de l'Eternel subsiste à jamais! Que l'Eternel se réjouisse de ses oeuvres!

³²hän, jonka katseesta maa järisee, jonka kosketuksesta vuoret savuavat!

³²Il regarde la terre, et elle tremble; Il touche les montagnes, et elles sont fumantes.

³³Herraa minä ylistän koko elämäni ajan, laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.

³³Je chanterai l'Eternel tant que je vivrai, Je célébrerai mon Dieu tant que j'existerai.

³⁴Olkoot mietteeni hänelle mieleen, että saan iloita Herrasta.

³⁴Que mes paroles lui soient agréables! Je veux me réjouir en l'Eternel.

³⁵Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!

³⁵Que les pécheurs disparaissent de la terre, Et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis l'Eternel! Louez l'Eternel!