¹Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

¹Louez l'Eternel, invoquez son nom! Faites connaître parmi les peuples ses hauts faits!

²Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.

²Chantez, chantez en son honneur! Parlez de toutes ses merveilles!

³Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

³Glorifiez-vous de son saint nom! Que le coeur de ceux qui cherchent l'Eternel se réjouisse!

⁴Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.

⁴Ayez recours à l'Eternel et à son appui, Cherchez continuellement sa face!

⁵Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,

⁵Souvenez-vous des prodiges qu'il a faits, De ses miracles et des jugements de sa bouche,

⁶te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

⁶Postérité d'Abraham, son serviteur, Enfants de Jacob, ses élus!

⁷Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

⁷L'Eternel est notre Dieu; Ses jugements s'exercent sur toute la terre.

⁸Hän muistaa aina liittonsa, tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,

⁸Il se rappelle à toujours son alliance, Ses promesses pour mille générations,

⁹liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa, valan, jonka hän vannoi Iisakille.

⁹L'alliance qu'il a traitée avec Abraham, Et le serment qu'il a fait à Isaac;

¹⁰Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

¹⁰Il l'a érigée pour Jacob en loi, Pour Israël en alliance éternelle,

¹¹Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaaninmaan, perintöosaksi minä määrään sen teille."

¹¹Disant: Je te donnerai le pays de Canaan Comme héritage qui vous est échu.

¹²Heitä oli vain pieni määrä, he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,

¹²Ils étaient alors peu nombreux, Très peu nombreux, et étrangers dans le pays,

¹³joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen.

¹³Et ils allaient d'une nation à l'autre Et d'un royaume vers un autre peuple;

¹⁴Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä. Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:

¹⁴Mais il ne permit à personne de les opprimer, Et il châtia des rois à cause d'eux:

¹⁵"Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni."

¹⁵Ne touchez pas à mes oints, Et ne faites pas de mal à mes prophètes!

¹⁶Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata ja ehdytti leivän saannin,

¹⁶Il appela sur le pays la famine, Il coupa tout moyen de subsistance.

¹⁷hän lähetti heidän edellään miehen, Joosefin, joka myytiin orjaksi.

¹⁷Il envoya devant eux un homme: Joseph fut vendu comme esclave.

¹⁸Joosefin jalkoihin pantiin kahleet, hän kantoi rautarengasta kaulassaan,

¹⁸On serra ses pieds dans des liens, On le mit aux fers,

¹⁹kunnes hänen sanansa kävivät toteen. Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.

¹⁹Jusqu'au temps où arriva ce qu'il avait annoncé, Et où la parole de l'Eternel l'éprouva.

²⁰Kuningas vapautti hänet, kansojen hallitsija käski avata kahleet.

²⁰Le roi fit ôter ses liens, Le dominateur des peuples le délivra.

²¹Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan, kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,

²¹Il l'établit seigneur sur sa maison, Et gouverneur de tous ses biens,

²²pani hänet käskemään ruhtinaita ja opettamaan viisautta vanhimmille.

²²Afin qu'il pût à son gré enchaîner ses princes, Et qu'il enseignât la sagesse à ses anciens.

²³Niin Israel tuli Egyptiin, Jaakob muukalaisena Haamin maahan.

²³Alors Israël vint en Egypte, Et Jacob séjourna dans le pays de Cham.

²⁴Herra teki kansansa hedelmälliseksi ja paljon vahvemmaksi kuin sen viholliset.

²⁴Il rendit son peuple très fécond, Et plus puissant que ses adversaires.

²⁵Näin hän muutti egyptiläisten mielen, ja he alkoivat vihata hänen kansaansa, vehkeillä hänen palvelijoitaan vastaan.

²⁵Il changea leur coeur, au point qu'ils haïrent son peuple Et qu'ils traitèrent ses serviteurs avec perfidie.

²⁶Silloin Herra lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, valitsemansa miehen,

²⁶Il envoya Moïse, son serviteur, Et Aaron, qu'il avait choisi.

²⁷ja nämä tekivät hänen tunnustekojaan, tekivät hänen ihmeitään Haamin maassa.

²⁷Ils accomplirent par son pouvoir des prodiges au milieu d'eux, Ils firent des miracles dans le pays de Cham.

²⁸Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet.

²⁸Il envoya des ténèbres et amena l'obscurité, Et ils ne furent pas rebelles à sa parole.

²⁹Hän muutti heidän virtansa vereksi ja tappoi heidän kalansa.

²⁹Il changea leurs eaux en sang, Et fit périr leurs poissons.

³⁰Heidän maansa vilisi sammakoita, niitä oli jo kuninkaan palatsissakin.

³⁰Le pays fourmilla de grenouilles, Jusque dans les chambres de leurs rois.

³¹Herra käski, ja paarmat tulivat, syöpäläiset levisivät yli maan.

³¹Il dit, et parurent les mouches venimeuses, Les poux sur tout leur territoire.

³²Hän lähetti sateen sijasta raekuuroja ja löi tulen lieskoilla heidän maataan.

³²Il leur donna pour pluie de la grêle, Des flammes de feu dans leur pays.

³³Hän tuhosi viiniköynnökset ja viikunatarhat ja silpoi kaikki heidän puunsa.

³³Il frappa leurs vignes et leurs figuiers, Et brisa les arbres de leur contrée.

³⁴Hän käski, ja heinäsirkat tulivat, tuli niiden toukkien luvuton joukko,

³⁴Il dit, et parurent les sauterelles, Des sauterelles sans nombre,

³⁵ja ne söivät kaiken vihreän heidän maastaan, ahmivat sadon vainioilta.

³⁵Qui dévorèrent toute l'herbe du pays, Qui dévorèrent les fruits de leurs champs.

³⁶Hän surmasi kaikki heidän esikoisensa, heidän miehuutensa ensi hedelmät.

³⁶Il frappa tous les premiers-nés dans leur pays, Toutes les prémices de leur force.

³⁷Niin hän vei israelilaiset pois Egyptistä: he lähtivät kantaen hopeaa ja kultaa, kaikki heimot epäröimättä, horjumatta.

³⁷Il fit sortir son peuple avec de l'argent et de l'or, Et nul ne chancela parmi ses tribus.

³⁸Koko Egypti iloitsi heidän lähdöstään, sillä kansa pelkäsi heitä.

³⁸Les Egyptiens se réjouirent de leur départ, Car la terreur qu'ils avaient d'eux les saisissait.

³⁹Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä.

³⁹Il étendit la nuée pour les couvrir, Et le feu pour éclairer la nuit.

⁴⁰He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä.

⁴⁰A leur demande, il fit venir des cailles, Et il les rassasia du pain du ciel.

⁴¹Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.

⁴¹Il ouvrit le rocher, et des eaux coulèrent; Elles se répandirent comme un fleuve dans les lieux arides.

⁴²Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.

⁴²Car il se souvint de sa parole sainte, Et d'Abraham, son serviteur.

⁴³Hän vei kansansa pois, ja kansa iloitsi, riemu raikui, kun hän vei valittunsa.

⁴³Il fit sortir son peuple dans l'allégresse, Ses élus au milieu des cris de joie.

⁴⁴Hän antoi heille toisten kansojen maat, he saivat korjata näiden työn hedelmät,

⁴⁴Il leur donna les terres des nations, Et ils possédèrent le fruit du travail des peuples,

⁴⁵ja heidän tuli noudattaa Herran käskyjä, pitää kunniassa hänen lakinsa. Halleluja!

⁴⁵Afin qu'ils gardassent ses ordonnances, Et qu'ils observassent ses lois. Louez l'Eternel!