¹Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa,

¹Celui qui demeure sous l'abri du Très-Haut Repose à l'ombre du Tout Puissant.

²sanoo näin: "Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan."

²Je dis à l'Eternel: Mon refuge et ma forteresse, Mon Dieu en qui je me confie!

³Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta.

³Car c'est lui qui te délivre du filet de l'oiseleur, De la peste et de ses ravages.

⁴Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.

⁴Il te couvrira de ses plumes, Et tu trouveras un refuge sous ses ailes; Sa fidélité est un bouclier et une cuirasse.

⁵Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta,

⁵Tu ne craindras ni les terreurs de la nuit, Ni la flèche qui vole de jour,

⁶et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.

⁶Ni la peste qui marche dans les ténèbres, Ni la contagion qui frappe en plein midi.

⁷Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt.

⁷Que mille tombent à ton côté, Et dix mille à ta droite, Tu ne seras pas atteint;

⁸Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia.

⁸De tes yeux seulement tu regarderas, Et tu verras la rétribution des méchants.

⁹Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa.

⁹Car tu es mon refuge, ô Eternel! Tu fais du Très-Haut ta retraite.

¹⁰Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi.

¹⁰Aucun malheur ne t'arrivera, Aucun fléau n'approchera de ta tente.

¹¹Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet,

¹¹Car il ordonnera à ses anges De te garder dans toutes tes voies;

¹²ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.

¹²Ils te porteront sur les mains, De peur que ton pied ne heurte contre une pierre.

¹³Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.

¹³Tu marcheras sur le lion et sur l'aspic, Tu fouleras le lionceau et le dragon.

¹⁴Herra sanoo: "Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä.

¹⁴Puisqu'il m'aime, je le délivrerai; Je le protégerai, puisqu'il connaît mon nom.

¹⁵Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.

¹⁵Il m'invoquera, et je lui répondrai; Je serai avec lui dans la détresse, Je le délivrerai et je le glorifierai.

¹⁶Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä."

¹⁶Je le rassasierai de longs jours, Et je lui ferai voir mon salut.