¹Nyt Job sanoi:

¹Tetapi Ayub menjawab, "Mengapa aku terus kamu kecam, dan kamu siksa dengan perkataan?

²-- Kuinka kauan te aiotte ahdistaa minua, ruhjoa minua puheillanne?

²(19:1)

³Kerran toisensa jälkeen olette minua pilkanneet, te ette häpeä piinata minua.

³Berkali-kali kamu menghina aku, dan kamu aniaya aku tanpa rasa malu.

⁴Jos olisinkin rikkonut, minuahan se vain koskee.

⁴Seandainya salah perbuatanku, itu tidak merugikan kamu.

⁵Jos luulette, että voitte asettua yläpuolelleni, osoittakaa, että olen ansainnut tämän häpeän!

⁵Kamu pikir dirimu lebih baik daripadaku; susahku kamu anggap bukti kesalahanku.

⁶Ettekö te näe, että Jumala on tehnyt väärin minua kohtaan? Hän viritti minulle verkkonsa.

⁶Ketahuilah bahwa aku sedang disiksa Allah, dan ditangkap dalam perangkap-Nya.

⁷Jos huudan: "Tämä on väärin!", kukaan ei minua kuule, jos pyydän oikeutta, kukaan ei vastaa.

⁷Aku meronta karena kekejaman-Nya itu, tetapi tidak seorang pun yang memperhatikan aku. "Di mana keadilan," teriakku, tetapi tak ada yang mendengar aku.

⁸Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään.

⁸Allah menutup jalanku, aku tak dapat lewat, lorong-lorongku dibuat-Nya gelap pekat.

⁹Hän on riistänyt minulta kunnian ja arvon, hän on temmannut päästäni seppeleen.

⁹Ia merampas hartaku semua, dan nama baikku dirusakkan-Nya.

¹⁰Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä, hän repäisee pois minun toivoni kuin puun maasta.

¹⁰Ia menghantam aku dari segala jurusan, seperti orang mencabut akar dari tanaman, lalu membiarkannya merana dan layu, begitulah direnggut-Nya segala harapanku.

¹¹Hänen vihansa on syttynyt, hän pitää minua vihollisenaan.

¹¹Murka Allah kepadaku menyala-nyala; aku dianggap-Nya sebagai musuh-Nya.

¹²Hänen joukkonsa tulevat yhtenä rintamana, joka puolelle ne rakentavat valleja, ne piirittävät minun majani.

¹²Pasukan-Nya menyerbu tanpa dapat dibendung; jalanku dihalangi, dan kemahku dikepung.

¹³Omat veljeni ovat jättäneet minut yksin, ystäväni ovat minusta vieraantuneet.

¹³Sanak saudaraku dijauhkan-Nya daripadaku; aku menjadi orang asing bagi semua kenalanku.

¹⁴Läheiseni ja tuttavani pysyvät poissa, muukalaiset, jotka otin kattoni alle, ovat unohtaneet minut.

¹⁴Kaum kerabatku semua menjauhkan diri; teman-temanku tak ingat kepadaku lagi.

¹⁵Orjattareni vieroksuvat minua, olen heille outo.

¹⁵Hamba perempuanku lupa siapa aku, tuan mereka; dianggapnya aku orang yang belum dikenalnya.

¹⁶Kutsun palvelijaani, mutta häntä ei kuulu, ei vaikka minä pyytämällä pyydän.

¹⁶Kupanggil hambaku, tapi ia tak menyahut, meskipun kubujuk dia dengan lembut.

¹⁷Minun henkeni haisee -- vaimoni inhoaa sitä, omat veljeni sanovat: "Hän löyhkää."

¹⁷Istriku muak mencium bau napasku, saudara kandungku tak sudi mendekatiku.

¹⁸Pahaiset kakaratkin minua halveksivat. Kun nousen seisomaan, he ovat heti ilkkumassa.

¹⁸Aku dihina oleh anak-anak di jalan; jika aku berdiri, aku ditertawakan.

¹⁹Oma ystäväpiirini inhoaa minua, nekin, joita minä rakastin, torjuvat minut.

¹⁹Melihat aku, teman karibku merasa ngeri; aku ditinggalkan mereka yang kukasihi.

²⁰Minä olen pelkkää luuta ja nahkaa, hampaani paljastuvat ikenien alta.

²⁰Tubuhku tinggal kulit pembalut tulang; hampir saja aku mati dan nyawaku melayang.

²¹Säälikää minua, säälikää, te, jotka olette ystäviäni! Jumalan käsi on koskenut minuun.

²¹Hai kawan-kawanku, kasihanilah aku, sebab tangan Allah memukul aku.

²²Miksi tekin vainoatte minua, yhdessä Jumalan kanssa? Ettekö ole jo kylliksi minua kalvaneet?

²²Allah terus menekan aku; mengapa kamu tiru Dia? Belum puaskah kamu menyiksa?

²³Kunpa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, kunpa ne talletettaisiin kirjaan,

²³Ah, kiranya kata-kataku dicatat, sehingga akan selalu diingat;

²⁴uurrettaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi taltalla hakaten, lyijyllä piirtäen!

²⁴kiranya dengan besi dipahat pada batu, supaya bertahan sepanjang waktu.

²⁵Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.

²⁵Aku tahu bahwa di surga ada Pembelaku; akhirnya Ia akan datang menolong aku.

²⁶Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan,

²⁶Meskipun kulitku luka-luka dan pecah, tapi selama aku bertubuh, akan kupandang Allah.

²⁷saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.

²⁷Dengan mataku sendiri Dia akan kulihat, dan bagiku Dia menjadi sahabat. Hatiku hancur sebab kamu berkata,

²⁸Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."

²⁸'Bagaimana caranya kita mendakwanya?' Kamu mencari alasan untuk membuat perkara.

²⁹Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari.

²⁹Tetapi, kini takutlah kepada pedang! Sebab Allah murka dan menghukum orang berdosa; maka tahulah kamu, bahwa ada Allah yang mengadili manusia."