1Job jatkoi vielä puhettaan ja sanoi:
1Ayub melanjutkan uraiannya, katanya,
2-- Kunpa kaikki taas olisi niin kuin ennen, kun Jumala vielä piti minusta huolen!
2"Kiranya hidupku dapat lagi seperti dahulu, waktu Allah melindungi aku.
3Silloin hän antoi lamppunsa loistaa minulle ja minä sain kulkea pimeyden lävitse hänen valossaan.
3Aku selalu diberi-Nya pertolongan, diterangi-Nya waktu berjalan dalam kegelapan.
4Kunpa palaisi kukoistukseni aika, jolloin Jumala suojeli majaani
4Itulah hari-hari kejayaanku, ketika keakraban Allah menaungi rumahku.
5ja Kaikkivaltias viipyi minun luonani, aika, jolloin oma väkeni vielä oli ympärilläni!
5Waktu itu, Yang Mahakuasa masih mendampingi aku, dan anak-anakku ada di sekelilingku.
6Noina päivinä minä kahlasin kermassa ja kallio tihkui minulle noroina oliivien öljyä.
6Ternakku menghasilkan banyak sekali susu. Banyak minyak dihasilkan oleh pohon-pohon zaitunku, meskipun ditanam di tanah berbatu.
7Kun menin kaupunginportille kokoukseen ja asetuin paikalleni aukion äärelle,
7Jika para tua-tua kota duduk bersama, dan kuambil tempatku di antara mereka,
8nuoret miehet väistyivät syrjään ja vanhukset nousivat seisomaan.
8minggirlah orang-orang muda, segera setelah aku dilihat mereka. Juga orang-orang tua bangkit dengan khidmat; untuk memberi hormat.
9Kaupungin johtomiehet vaikenivat kesken puheen ja panivat käden suunsa eteen.
9Bahkan para pembesar berhenti berkata-kata,
10Ruhtinaatkin hiljenivät, kuin kieli olisi jäänyt kitalakeen kiinni.
10dan orang penting pun tidak berbicara.
11Ken sanani kuuli, ylisti onneani, ken minut näki, vahvisti todeksi kaiken tämän:
11Siapa pun kagum jika mendengar tentang aku; siapa yang melihat aku, memuji jasaku.
12Minä pelastin köyhän, joka pyysi apua, ja orvon, jota kukaan ei auttanut.
12Sebab, kutolong orang miskin yang minta bantuan; kusokong yatim piatu yang tak punya penunjang.
13Epätoivoon vaipuneet siunasivat minua, lesken sydämessä minä herätin ilon.
13Aku dipuji oleh orang yang sangat kesusahan, kutolong para janda sehingga mereka tentram.
14Minä pukeuduin vanhurskauteen, oikeudentunto oli viittani ja päähineeni.
14Tindakanku jujur tanpa cela; kutegakkan keadilan senantiasa.
15Olin sokealle silmä, rammalle sauva.
15Bagi orang buta, aku menjadi mata; bagi orang lumpuh, aku adalah kakinya.
16Köyhille minä olin isä ja tuntematonta autoin saamaan oikeutta.
16Bagi orang miskin, aku menjadi ayah; bagi orang asing, aku menjadi pembela.
17Minä murskasin pahantekijän leuan ja tempasin saaliin hänen hampaistaan.
17Tapi kuasa orang kejam, kupatahkan, dan kurban mereka kuselamatkan.
18Minä ajattelin: "Olen kuin tarun lintu. Vaikka se tuhoutuu pesänsä kanssa, sen päivät vain lisääntyvät.
18Harapanku ialah mencapai umur yang tinggi, dan mati dengan tenang di rumahku sendiri.
19Minun juureni ovat vedelle avoimet, yön kaste viipyy minun oksillani.
19Aku seperti pohon yang subur tumbuhnya, akarnya cukup air dan embun membasahi dahannya.
20Minun kunniani säilyy alati kirkkaana, jousi ei kädestäni herpoa, nuoli seuraa toista taukoamatta."
20Aku selalu dipuji semua orang, dan tak pernah kekuatanku berkurang.
21Minun sanaani odotettiin, sitä kuunneltiin. Kun annoin neuvoja, muut olivat hiljaa.
21Orang-orang diam, jika aku memberi nasihat; segala perkataanku mereka dengarkan dengan cermat.
22Kun minä olin puhunut, kukaan ei enää sanonut mitään, minun sanani pisaroivat heidän ylleen.
22Sehabis aku bicara, tak ada lagi yang perlu ditambahkan; perkataan meresap seperti tetesan air hujan.
23He odottivat niitä kuin sadetta, ahmivat niitä kuin kevätsateen vihmaa.
23Semua orang menyambut kata-kataku dengan gembira, seperti petani menyambut hujan di musim bunga.
24Kun he menettivät toivonsa, minä hymyilin heille, ja minun valoisat kasvoni rohkaisivat heitä.
24Kutersenyum kepada mereka ketika mereka putus asa; air mukaku yang bahagia menambah semangat mereka.
25Minä valitsin heille tien, olin heidän johtajansa, minä olin heidän keskellään kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä. Niin kuin hän lohduttaa surevia, niin minä lohdutin heitä.
25Akulah yang memegang pimpinan, dan mengambil segala keputusan. Kupimpin mereka seperti raja di tengah pasukannya, dan kuhibur mereka dalam kesedihannya.