¹Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.

¹Meglio un povero che cammina nella sua integrità, di colui ch’è perverso di labbra ed anche stolto.

²Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu.

²L’ardore stesso, senza conoscenza, non è cosa buona: e chi cammina in fretta sbaglia strada.

³Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle.

³La stoltezza dell’uomo ne perverte la via, ma il cuor di lui s’irrita contro l’Eterno.

⁴Kyllä rikkaan luo ystäviä kertyy, köyhän luota he kaikkoavat.

⁴Le ricchezze procurano gran numero d’amici, ma il povero è abbandonato anche dal suo compagno.

⁵Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu.

⁵Il falso testimonio non rimarrà impunito, e chi spaccia menzogne non avrà scampo.

⁶Monet pyrkivät ylhäisten suosioon, anteliaan ystäviä ovat kaikki.

⁶Molti corteggiano l’uomo generoso, e tutti sono amici dell’uomo munificente.

⁷Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille.

⁷Tutti i fratelli del povero l’odiano, quanto più gli amici suoi s’allontaneranno da lui! Ei li sollecita con parole, ma già sono scomparsi.

⁸Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii.

⁸Chi acquista senno ama l’anima sua; e chi serba con cura la prudenza troverà del bene.

⁹Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu.

⁹Il falso testimonio non rimarrà impunito, e chi spaccia menzogne perirà.

¹⁰Ei sovi tyhmälle helppo elämä eikä orjalle olo ylhäisten herrana.

¹⁰Vivere in delizie non s’addice allo stolto; quanto meno s’addice allo schiavo dominare sui principi!

¹¹Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa!

¹¹Il senno rende l’uomo lento all’ira, ed egli stima sua gloria il passar sopra le offese.

¹²Kuninkaan viha on kuin leijonan ärjyntä, hänen suosionsa kuin nurmikon kaste.

¹²L’ira del re è come il ruggito d’un leone, ma il suo favore è come rugiada sull’erba.

¹³Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto.

¹³Un figliuolo stolto è una grande sciagura per suo padre, e le risse d’una moglie sono il gocciolar continuo d’un tetto.

¹⁴Talo ja tavara peritään isiltä, mutta viisas vaimo on Herran lahja.

¹⁴Casa e ricchezze sono un’eredità dei padri, ma una moglie giudiziosa è un dono dell’Eterno.

¹⁵Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, vetelys joutuu näkemään nälkää.

¹⁵La pigrizia fa cadere nel torpore, e l’anima indolente patirà la fame.

¹⁶Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää, mutta kuolemaan kulkee, joka ei tietään tarkkaa.

¹⁶Chi osserva il comandamento ha cura dell’anima sua, ma chi non si dà pensiero della propria condotta morrà.

¹⁷Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.

¹⁷Chi ha pietà del povero presta all’Eterno, che gli contraccambierà l’opera buona.

¹⁸Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa, varo sentään hengiltä hakkaamasta.

¹⁸Castiga il tuo figliuolo, mentre c’è ancora speranza, ma non ti lasciar andare sino a farlo morire.

¹⁹Kiivas mies hankkii äkkiä rangaistuksen. Jos yrität apuun, vain pahennat asiaa.

¹⁹L’uomo dalla collera violenta dev’esser punito; ché, se lo scampi, dovrai tornare daccapo.

²⁰Kuule neuvoja, ota kuritus varteen, että olisit vastedes viisaampi.

²⁰Ascolta il consiglio e ricevi l’istruzione, affinché tu diventi savio per il resto della vita.

²¹Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan.

²¹Ci sono molti disegni nel cuor dell’uomo, ma il piano dell’Eterno è quello che sussiste.

²²Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen.

²²Ciò che rende caro l’uomo è la bontà, e un povero val più d’un bugiardo.

²³Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa.

²³Il timor dell’Eterno mena alla vita; chi l’ha si sazia, e passa la notte non visitato da alcun male.

²⁴Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.

²⁴Il pigro tuffa la mano nel piatto, e non fa neppur tanto da portarla alla bocca.

²⁵Lyö rehentelijää, se on tyhmille opiksi, ojenna viisasta, ja hänen viisautensa kasvaa.

²⁵Percuoti il beffardo, e il semplice si farà accorto; riprendi l’intelligente, e imparerà la scienza.

²⁶Huono ja häpeämätön se poika, joka isäänsä lyö ja äitinsä häätää.

²⁶Il figlio che fa vergogna e disonore, rovina suo padre e scaccia sua madre.

²⁷Poikani, ellet taivu kuriin, silloin eksyt tiedon tieltä.

²⁷Cessa, figliuol mio, d’ascoltar l’istruzione, se ti vuoi allontanare dalle parole della scienza.

²⁸Vilpillinen todistaja häpäisee oikeutta, jumalaton herkuttelee vääryydellä.

²⁸Il testimonio iniquo si burla della giustizia, e la bocca degli empi trangugia l’iniquità.

²⁹Röyhkeää odottaa rangaistus, tyhmyrin selkää raippa.

²⁹I giudici son preparati per i beffardi e le percosse per il dosso degli stolti.