¹Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo, hoivaatko sinä synnyttävää peuraa?

¹¶ E mohiotia ana ranei e koe te wa e whanau ai nga koati mohoao o te kamaka? E kitea putia ana ranei e koe te wa e whakamamae ai nga hata?

²Tiedätkö sinä niiden oikean hetken, lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy?

²E taua ano ranei e koe nga marama e rite ana i a ratou? E mohio ana ranei koe ki te wa e whanau ai ratou?

³Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa, ja kohta niiden tuskat ovat ohi.

³Tuohu ana ratou, kua puta mai a ratou kuao, akiritia mai ana e ratou o ratou mea whakapouri.

⁴Vasat kasvavat ja varttuvat, lähtevät omille teilleen eivätkä palaa.

⁴E pai ana te ahua o a ratou kuao, e tupu ana i te parae; ka haere atu ratou, a kahore e hoki mai ano.

⁵Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan, kuka sen pelasti juhdan ikeeltä?

⁵Na wai i tuku te kaihe mohoao kia haere noa atu; nga here o te kaihe mohoao, na wai i wewete?

⁶Minä annoin sille asuttavaksi aron, olinpaikaksi suolaisen aavikon.

⁶Ko te whare i whakaritea nei e ahau mona, ko te koraha: ko ona nohoanga ko te wahi titiohea.

⁷Se halveksii kaupungin hälinää, ei se tottele ajajan huutoja.

⁷Whakahaweatia iho e ia te ngangau o te pa; e kore ia e rongo ki te reo o te kaiakiaki.

⁸Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet! Sieltä se etsii kaikkea vihreää.

⁸Ko tona wahi kai kei te tuahiwi o nga maunga, e rapua ana e ia nga mea matomato katoa.

⁹Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä?

⁹E pai ranei te unikanga kia mahi ki a koe? Kei tau takotoranga kai ranei he moenga mona?

¹⁰Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle, äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi?

¹⁰E herea ranei e koe te unikanga ki tona taura i te awa parautanga? E rakarakatia ranei e ia nga raorao me tana whai ano i a koe?

¹¹Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen, voitko panna sen tekemään työt puolestasi?

¹¹E whakawhirinaki atu ranei koe ki a ia, no te mea e nui ana tona kaha? E whakarerea atu ranei e koe tau mahi mana?

¹²Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen, sekö tuo viljasi puimatantereelle?

¹²E whakapono atu ranei koe mana au hua e whakahoki mai; mana e kohikohi mai ki tau patunga witi?

¹³Rajusti lyö strutsi siivillään, mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet:

¹³¶ E whakamanamana ana te parirau o te otereti; otira he atawhai ano ranei ta ona hou, ta ona raukura?

¹⁴maahan se laskee munansa ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä.

¹⁴E whakarerea ana e ia ona hua ki te whenua, whakamahanatia iho e ia ki te puehu,

¹⁵Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla, että jokin eläin voi ne tallata.

¹⁵Wareware ake ia tera pea e pepe i te waewae, e takahia ranei e te kirehe o te parae.

¹⁶Se on poikasilleen tyly, aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan, se ei tunnu välittävän, vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.

¹⁶He mea pakeke ia ki ana pi me te mea ehara i a ia: ahakoa ka maumauria tana mahi, kahore ona manawapa;

¹⁷Jumala epäsi siltä viisauden, ei suonut sille ymmärrystä.

¹⁷No te mea i whakakahoretia e te Atua he ngakau mahara mona, kihai hoki i homai he whakaaro ki a ia.

¹⁸Mutta kun se kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.

¹⁸I te wa e maranga ai ia ki runga, whakahaweatia iho e ia te hoiho raua ko tona kaieke.

¹⁹Sinäkö annoit hevoselle sen voiman, sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?

¹⁹¶ Nau ranei i hoatu tona kaha ki tae hoiho? Nau ranei tona kaki i whakakakahu ki te huruhuru?

²⁰Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka? Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,

²⁰Nau ranei ia i mea kia pekepeke, kia pera me te mawhitiwhiti? He hanga whakawehi te kororia o tona whewhengu.

²¹innoissaan se kuopii maata tasangolla, uljaana se ryntää taisteluun.

²¹E hukari ana ia ia te raorao, me te koa ano ki tona kaha: tika tonu ia ki te hunga mau patu.

²²Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky eikä se pakene miekan tieltä.

²²Whakahawea ana ia ki te wehi, kahore ona mataku; e kore ano ia e nunumi mai i te hoari.

²³Sen yläpuolella rämisee nuoliviini, välkkyy keihäs ja sotakirves.

²³Papa ana te papa pere ki tona taha, te tao e rarapa ana, me te timata.

²⁴Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta, mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.

²⁴E horomia ana e ia te whenua, me te ngangau me te riri; kahore ia i te whakapono ko te reo tera o te tetere.

²⁵Kun torvi soi, se hirnuu: "Hahaa!" Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan, päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.

²⁵Ka tangi ana te tetere ka mea ia, Ha, ha! I tawhiti ano ka hongia e ia te pakanga, te whatitiri o nga rangatira, me te hamama.

²⁶Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen?

²⁶¶ He mohio nou i rere ai te kahu, i roha ai i ona parirau, i anga ai whaka te tonga?

²⁷Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin?

²⁷Nau te kupu i kake ai te ekara? i hanga ai e ia tana ohanga ki te wahi tiketike?

²⁸Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä, kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole.

²⁸Noho ana ia i runga i te kamaka, kei reira tona kainga, kei te kamaka keokeo, kei te pa kaha.

²⁹Sieltä se tähystää syötävää, kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin.

²⁹A rapua ana e ia he kai i reira; e kite atu ana ona kanohi i tawhiti.

³⁰Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta! Missä on ruumiita, sinne se rientää.

³⁰Horomititia ake ana hoki nga toto e ana pi; a ko te wahi i nga tupapaku,, kei reira ano ia.