¹Jonkin aikaa tämän jälkeen Joosefille ilmoitettiin, että hänen isänsä oli sairaana. Joosef lähti hänen luokseen ja otti mukaan molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin.

¹Huan, huaite nungin hichi ahia, Joseph kiangah, ngaiin, na pa a chi ana, achi ua. Huchiin, a tapa nihte Manassi leh Ephraim a kiangah a tonpiha,

²Kun Jaakob sai tietää, että hänen poikansa Joosef oli tullut, hän kokosi voimansa ja nousi istumaan vuoteessa.

²Huan, Jakob kingah, ngaiin, na tapa Joseph na kiangah a hong hi, chiin. A hilh ua: huchiin, Israel a kihalhsaka, lupna ah a tuta a.

³Hän sanoi Joosefille: "Jumala, Kaikki- valtias, ilmestyi minulle Lusissa Kanaaninmaassa, siunasi minut

³Huan, Jakob in, Joseph kiangah, Pathian bangkim hihthei Kanan gama Luz khua ah ka kiangah a kilaka, a honvualjawla,

⁴ja sanoi minulle: 'Minä teen sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saavat alkunsa monet kansat, ja annan sinun jälkeläisillesi tämän maan pysyväksi perintö- maaksi.'

⁴Ka kiangah, chi tampi ka honsuangsak dinga, ka honhihpung lai ding, chi tuamtuam omkhawm in ka honbawl ding; huan, hiai gam na nunga na suante kiangah khantawn gou dingin ka pe ding, honchi a.

⁵Ja nyt sinun kaksi poikaasi, jotka olivat syntyneet Egyptissä jo ennen minun tänne tuloani, ovat minun poikiani. Olkoot Efraim ja Manasse minulle kuin Ruuben ja Simeon!

⁵Huan, na tapa nihte, Aigupta gama na neihte, keia ahi uh; Ephraim leh Manassi, Reuben leh Simeon bangmah in, keia ahi ding uh.

⁶Sinun muut lapsesi, jotka ovat syntyneet heidän jälkeensä, olkoot sinun omiasi, mutta heitä kutsuttakoon veljiensä heimojen mukaan siinä maassa, jonka he saavat periä.

⁶Huan, hiai mite nunga ta ne neihte nanga ahi ding uh, a goutan uah a ute uh min a kikoppih mai ding uh.

⁷Kun minä olin palaamassa Mesopotamiasta, menetin matkan aikana sinun äitisi Raakelin. Se tapahtui Kanaaninmaassa, kun Efrataan oli vielä jonkin verran matkaa, ja minä hautasin hänet sinne Efratan tien varteen." Efrata on sama kuin Betlehem.

⁷Huan, kei tungthu ahihleh, Paddan gam a kipana ka hong laiin Rakil pen Kanan gamah lamkalah, Ephtath khua a gamla kuam ahihlaiin, ka kiangah a si a: huailaiah Ephrath kho lampi ah ka vuita, (huaibel Bethlehem khua ahi), achia.

⁸Huomatessaan Joosefin pojat Jaakob kysyi: "Keitä nämä ovat?"

⁸Huan, Israel in Joseph tapate a ena, hiaite kuate ahi ua? achia.

⁹Joosef vastasi: "He ovat minun poikiani, jotka Jumala on antanut minulle täällä Egyptissä." Silloin Jaakob sanoi: "Tuo heidät tänne, että saan siunata heidät."

⁹Huan, Joseph in, apa kiangah, hiaite ka tapa, Pathian in hiai laia honpiak te ahi uh, achia. Huan, aman, hehpihtakin ka kiangah honpiin, amau kana vualjawl ding, achia.

¹⁰Jaakobin silmät olivat näet käyneet iän mukana heikoiksi, eikä hän enää nähnyt hyvin. Joosef toi pojat hänen luokseen, ja hän suuteli ja syleili heitä.

¹⁰Israel mit bel a upat jiakin a chim nawn kei a, huan, aman ana tawp a, ana pom a.

¹¹Joosefille Israel sanoi: "En osannut toivoa, että saisin vielä kerran nähdä kasvosi, ja nyt Jumala on antanut minun nähdä myös sinun poikasi!"

¹¹Huan, Israel in, Joseph kiangah, na mel muh ka lamen nawn keia, himahleh, ngaiin, Pathian in, na suante mel nangawn a honmusakta hi, achia.

¹²Ja Joosef otti pojat pois hänen jalkojensa juuresta ja kumartui kasvoilleen maahan saakka.

¹²Huan, Joseph in amau apa pheikal akipan a kai khia a, a maia lei siin chibai a buka.

¹³Sitten Joosef ohjasi Efraimin oikealla kädellään Israelin vasemmalle puolelle ja Manassen vasemmalla kädellään Israelin oikealle puolelle ja vei heidät näin hänen eteensä.

¹³Huan, Joseph in a nih un a kai a, Ephraim pen a khut taklamin Israel khut veilam pangah a kai a, Manassi pen a khut veilamin Israel khut taklam pangah a kai a, honpi nai a.

¹⁴Israel ojensi oikean kätensä, mutta asetti sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä hän pani Manassen päälle; hän asetti siis kätensä ristikkäin. Mutta Manasse oli esikoinen.

¹⁴Huan, Israel in a sawk kalh teitei a, a khut taklam in a sawka, Ephraim a naupang jaw siipah a nga a; Manassi lah ta masa ahi ngala.

¹⁵Ja Israel siunasi Joosefin sanoen: -- Jumala, jonka tahdon mukaisesti minun isäni Abraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on ollut minun paimeneni syntymästäni tähän päivään saakka,

¹⁵Huan, Joseph a vualjawla, honsuangpa Abraham leh Isaak ama a a om jelna Pathian, tuni tana ka damsung tengtenga honvakpa Pathian,

¹⁶se enkeli, joka on minut pelastanut kaikesta onnettomuudesta, siunatkoon näitä nuorukaisia. Heidän kauttaan säilyköön minun nimeni ja minun isieni Abrahamin ja Iisakin nimi. Lukuisat olkoot heidän jälkeläisensä maan päällä.

¹⁶Gilou tengteng a kipan hon tanpa angel in naupang te vualjawl hen; huan, ka min leh honsuangpa Abraham leh Isaak min amau minin pu uhen; huan, khovel laizang ah mipa thupitak hi dingin hongpung uhen, achia.

¹⁷Kun Joosef näki, että hänen isänsä pani oikean kätensä Efraimin pään päälle, se oli hänestä väärin, ja hän tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Manas- sen pään päälle.

¹⁷Huan, Joseph in apan akhut taklam Ephraim sipa a ngak a muhin a lungkim takei a; huchiin apa khut Ephraim sipa kipan Manassi sipa suan dingin a domkanga.

¹⁸Hän sanoi isälleen: "Ei noin, isäni, tämä tässä on esikoinen. Pane oikea kätesi hänen päänsä päälle."

¹⁸Huan, Joseph in, apa kiangah, pa, hichibang ding ahi kei: hiai ahi ta masa, na khut taklam a siipah nga jaw in, achia.

¹⁹Mutta isä ei suostunut, vaan sanoi: "Tiedän, poikani, tiedän. Myös Manasses- ta on tuleva kokonainen kansa, ja hänkin on kasvava mahtavaksi, mutta hänen nuorempi veljensä tulee vielä mahtavammaksi ja hänen jälkeläisistään kasvaa kansojen paljous."

¹⁹Himahleh, apa a ut keia, ka thei hi, ka tapa aw, ka thei hi: amah leh nam a gen thamin a om sam dinga, amah leng a thupi sam ding: Ahihhangin a naupa amah sangin a thupi zo dinga, a suante leng chi tuamtuam tamtak a hong hi ding uh, achia.

²⁰Ja hän siunasi heidät sinä päivänä sanoen: "Siunatessaan israelilaiset lausuvat teidän nimenne ja sanovat: 'Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen veroiseksi.'" Niin hän asetti Efraimin Manassen edelle.

²⁰Huchiin, Jakob in, Israelten, Ephraim leh Manassi bangin Pathianin nang honomsak hen, chiin, noumau min louin ahon vualjawl jel ding uh, chiin huai niin, amau a vualjawl a: huchiin Ephraim Manassi maah a omsakta hi.

²¹Sitten Israel sanoi Joosefille: "Minä kuolen pian, mutta Jumala on oleva teidän kanssanne. Hän on johdattava teidät takaisin isienne maahan.

²¹Huan, Israel mahin, Joseph kiangah, ngaiin, si ding ka hita hi: himahleh Pathian jaw na kiang uah a om ding a, nou hon suangte gamah a honpi lut nawn ding.Huailou leng, na unaute tantuan sangin tan khat in ka honpe tuan hi, ka namsau leh ka thalpeu a Amor te khut akipan ka laksak pen, achia.

²²Ja sen lisäksi, mitä veljesi saavat, minä annan sinulle sen harjanteen, jonka olen miekkani ja jouseni voimalla ottanut amorilaisilta."

²²Huailou leng, na unaute tantuan sangin tan khat in ka honpe tuan hi, ka namsau leh ka thalpeu a Amor te khut akipan ka laksak pen, achia.