¹Herra, sinä olet minun Jumalani! Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän, sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman, kaukaa harkitun, varman ja luotettavan.

¹TOUPA aw, nang lah ka Pathian na hi a; kon pahtawi ding, na min ka phat ding; thillamdang tak, nidanglaia vaihawmte, ginomte, ginomtak leh thutakin na hih ngala.

²Sinä muutit kaupungin kiviröykkiöksi, linnoitetun kaupungin rauniokasaksi. Sinä hävitit kaupungista sortajien palatsit, eikä niitä koskaan rakenneta uudelleen.

²Khopi leng lei vumin na suaksaka; khua kulhpi nei leng kho sia na suaksaka; gamdang mite kumpipa in leng khua louin na bawl ngala; chik chiang maha lamin a on nawnta kei ding.

³Sen tähden voimakas kansa kunnioittaa sinua ja julmien muukalaisten kaupungit pelkäävät sinua.

³Huaijiakin mi hat mahmahten a honpahtawi ding ua, nam kihtakhuai mahmah khopiin a honkihta ding uhi.

⁴Sinä olit turvapaikka heikolle, pakopaikka kurjalle vaikeuksien aikana, suoja rankkasateessa, varjo helteen tullen. Sillä väkivaltaisten mieli on kuin talvinen rankkasade,

⁴Mi kihtakhuaite hu huihpiin bang a hongom chiangin, nang jaw mi genthei adingin bukna, tagah mangbang lai adingin bukna, huihpi laka kihumbitna, nisa liahna lah na hisek ngala.

⁵kuin helle autiomaassa. Vihollisten kerskailun sinä vaiennat. Niin kuin helle pilven varjostaessa, niin vaimenee väkivaltaisten voittolaulu.

⁵Mun keua kho lum na daisak jel bangin, gamdang mite husa na daihsak bangin; kho lum meipi liaha daihsaka a om sek bangin, mi kihtakhuaite lasa daihsakin a om ding hi.

⁶Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä.

⁶Huan, hiai tangah sepaihte TOUPAN mi chih adingin thil thautein ankuang a lui ding, uainte a te toh kidiah, thil thau mahmahte guhngeka dim, uainte a te toh kidiah hoihtaka khit siang.

⁷Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle.

⁷Huan, khuhna mi tengteng tunga khiak, puanjak nam tengteng tunga jak hiai tangah a hihse ding hi..

⁸Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut.

⁸Sihna a valh denta; TOUPA Pathianin mi tengteng maia kipan khitui a nul siang dinga; a mite min siatna lah leitung luah tengteng akipoanin a la mang ding: TOUPAN huai lah a chita ngala.

⁹Sinä päivänä sanotaan: "Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.

⁹Huan, huai niin, Ngai un, hiai tuh i Pathian ahi; amah i ngakngak ua, huchiin a honhondam ding: hiai tuh TOUPA ahi; amah i ngakngak ua; a hotdamnaah i kipakin i nuam ding uh, a chi ding uhi.

¹⁰Herran käsi suojaa tätä vuorta." Mutta Moab poljetaan murskaksi omilla asuinseuduillaan niin kuin olkiläjä tallataan lantaveteen.

¹⁰Hiai tangah TOUPA khut a kinga dinga, Moab, buhpawl ekkuaa sikden suka a om sek bangin, amah mun ah sikdenin a om sin ngala.

¹¹Siellä se haroo käsillään niin kuin hukkuva haroo pysyäkseen pinnalla. Mutta Herra painaa alas sen ylpeyden kaikesta sen rimpuilusta huolimatta.

¹¹Huchiin tuiliaumiin tuiliau dinga a khuat bangin, huai lakah a khuattein a khuat ding: huan a kisaktheina lah a khut lepchiahna tohin TOUPAN a koih niam ding.Huan, na kulh bangte in sang kulhpi lah a hihchimin, a koi niamin, leiah, leivui pha hialin a puksakta hi.

¹²Ja sinun kaupunkisi lujat ja korkeat muurit hän kaataa maahan. Hän raastaa ne alas maan tomuun.

¹²Huan, na kulh bangte in sang kulhpi lah a hihchimin, a koi niamin, leiah, leivui pha hialin a puksakta hi.