¹Sefatja, Mattanin poika, Gedalja, Pashurin poika, Jukal, Selemjan poika, ja Pashur, Malkian poika, kuulivat, kun Jeremia puhui kaikelle kansalle näin:

¹Huan, Matan tapa Sephati leh Pashur tapa Godali leh Shelami tapa Jukal leh Malaki tapa Pashur ten, mipi tengteng kiangah Jeremiain,

²"Herra sanoo: 'Joka jää tähän kaupunkiin, kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Mutta joka menee babylonialaisten puolelle, pelastuu ja säilyttää henkensä.'

²TOUPAN hichiin a chi, hiai khopi a om nilouhte zaw namsau te, kial te, hipi tein a si ding ua, Kaldaite kianga kipia bel a hing ding ua, a hinna a ki humbit dinga a hing ding.

³Herra sanoo vielä: 'Tämä kaupunki joutuu Babylonian kuninkaan käsiin. Hän valloittaa sen.'"

³TOUPAN hichiin a chi: hiai khopi Babulon kumpipa sepaih honte khutah piak ahi ngei dinga, a la ding, chia a gen a ngaikhia ua.

⁴Kuultuaan Jeremian sanat päämiehet sanoivat kuninkaalle: "Tämä mies on ansainnut kuoleman! Jos hän jatkaa tuollaisia puheita, hän murtaa niiden sotilaiden rohkeuden, jotka vielä ovat jäljellä tässä kaupungissa, ja muutkin asukkaat menettävät toivonsa. Tämä mies ei etsi kansamme etua vaan tuottaa meille vahinkoa."

⁴Huan, heututen kumpipa kiangah, Hiai mi hihlup hihen, ka hon ngen uh; aman lah a kiang ua hiai thute gen in hiai khopia galkapmi omlai te leh mipi tengteng tha a hat kei sak ngala: hiai mi in hiai mipite hoihna a zong keia, a siatna a zong zaw hi, a chi ua.

⁵Kuningas Sidkia sanoi heille: "Tehkää hänelle mitä tahdotte! En minä teille mitään mahda!"

⁵Huan, kumpipa Zedekiain, Ngai un, amah na khut ua om ahi: kumpipa na deihlouh lam uh hih thei ahi sama, achia.

⁶Niin he tarttuivat Jeremiaan ja laskivat hänet köysillä kuninkaan pojan Malkian sadevesikaivoon, joka oli päävartion pihassa. Kaivossa ei ollut vettä, sen pohjalla oli vain liejua, ja Jeremia vajosi siihen.

⁶Huan, Jeremia a pi ua, ngakmi huang singa om kumpipa tapa Malki lei nuai khukah a pai lut ua; Jeremkia bel khauin a khe suk ua, huai lei nuah khuk ah buannawi kia loungal tui a om keia: Jeremia bel buannawi ah a kia hi.

⁷(H38:7-8)Nubialainen Ebed-Melek, kuninkaan hovin eunukki, sai tietää, että Jeremia oli heitetty sadevesikaivoon.

⁷Huan, Ethopia mi, michilgeh kupipa ina om sek Ebedmelekin Jeremia lei nuai khukah a koih uh chih a naja a; huchih laiin kumpipa bel Benjamin kongpi ah a tu a;

⁸(H38:7-8)Ebed-Melek lähti palatsista tapaamaan kuningasta, joka oli Benjamininportin luona, ja sanoi hänelle:

⁸Ebedmelek bel kumpipa in akipan a pawta, kumpipa kiangah.

⁹"Armollinen kuningas! Nuo miehet ovat kohdelleet törkeästi profeetta Jeremiaa. He heittivät hänet kaivoon ja jättivät hänet kuolemaan nälkään. Eihän kaupungissa ole muutoinkaan enää leipää."

⁹Ka pu, kumpipa, hiai miten jawlnei Jeremia lei khuka a napaih khiak uh thil gilou thupi mahmah hih ahi uh, gil kial ziakin a omna munah si mai sin akei maw; khopi ah lah tanghou a om nawn ngal keia, a chi a.

¹⁰Silloin kuningas antoi nubialaiselle Ebed- Melekille käskyn: "Ota täältä mukaasi kolmekymmentä miestä ja vedä profeetta Jeremia ylös kaivosta, ennen kuin hän kuolee!"

¹⁰Huan, kumpipan Ethopia mi Ebedmelek thu a piaa, Hiai akipanin mi sawmthum pi inla, lei nuai kokhuk akipanin a sih main jawlnei Jeremia vala khia un, chiin.

¹¹Niin Ebed-Melek otti miehet mukaansa ja meni kuninkaanlinnan varastoihin hakemaan lumppuja ja vaateriekaleita. Hän laski ne köysillä alas kaivoon Jeremialle

¹¹Huchiin Ebedmelekin mite a pi a, kumpipa dangka in nuaiah a lut ua, puannak lui paihte leh puansilh siate a lakhia ua, lei nuai khuk ah Jeremia kiangah khauin a khaikhe suk uh.

¹²ja sanoi hänelle: "Pane nämä lumput ja riekaleet kainaloihisi, etteivät köydet hierrä rikki ihoasi." Jeremia teki niin.

¹²Huan, Ethopiami Ebedmelek in Jeremia kiangah, Hiai puanak luite leh puansilh siate na leinuaiah khauin gak khumin a chi a. Huan, Jeremiaiin huchibangin a hih hi.

¹³Sitten miehet vetivät hänet köysillä ylös kaivosta. Jeremia jäi edelleen päävartioon.

¹³Huan, Jeremia bel leu nuai khuk akipan khauin a kaikhe ta ua: huan, Jeremia bel ngakmi huang sungah a om nilouh ta hi.

¹⁴Eräänä päivänä kuningas Sidkia käski hakea profeetta Jeremian luokseen Herran temppelin kolmannelle portille. Kuningas sanoi Jeremialle: "Minä pyydän sinulta ennussanaa. Älä salaa minulta mitään!"

¹⁴Huan, kumpipa Zedekiain Jeremia a sama, TOUPA ina lutna thumna ah a kiangah pi luta: huan, kumpipan Jeremia kiangah, Thil ka hon dong ding; ka lakah bangmah im ken, a chi a.

¹⁵Jeremia vastasi Sidkialle: "Jos kerron sinulle totuuden, sinä surmautat minut, ja jos neuvon sinua, sinä et kuuntele."

¹⁵Huan, Jeremiain Zedekia kiangah, Honhilh leng na honhihlum mahmah kei dia hia? Thu honhasuan leng lah hon ngaikhe lou ding china, achia.

¹⁶Silloin kuningas Sidkia vannoi Jeremialle kahden kesken: "Niin totta kuin Herra elää, hän, joka on antanut meille elämän, minä en surmauta sinua enkä anna sinua niiden käsiin, jotka tavoittelevat henkeäsi!"

¹⁶Huan kumpipa Zedekiain Jeremia kiangah, TOUPA hiai ka hinna bawlpa a hina a hin sung teng ka hon hihlum kei hial ding, na hinna zong mite khut ah leng nang ka honpe sam kei ding, chiin a simin a kichiam hi.

¹⁷Jeremia sanoi Sidkialle: "Näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos antaudut Babylonian kuninkaan sotapäälliköille, sinä säilytät henkesi eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä itse ja perheesi saatte jäädä eloon.

¹⁷Huchiin Jeremiain Zedekia kiangah, TOUPA, sepaihte Pathian, Israel Pathianin hichiin a chi Babulon kumpipa heutute kiangah na kipiak leh na hinna na bitsak dinga, hiai khopi leng a kang kei ding, nang leh na inkote leng na hing ding uh.

¹⁸Mutta jos et antaudu, tämä kaupunki joutuu kaldealaisten valtaan. He polttavat Jerusalemin tuhkaksi, etkä sinäkään pelastu heidän käsistään."

¹⁸Babulon kumpipa heutute kianga na kipiak kei lebel hiai khopi Kaldai khuta piak ahidinga, a hal ding ua, a khut ua kipan na suakta het kei ding, a chi a.

¹⁹Kuningas Sidkia sanoi Jeremialle: "Minä pelkään niitä Juudan asukkaita, jotka ovat siirtyneet babylonialaisten puolelle. Babylonialaiset saattavat antaa minut heidän käsiinsä, ja silloin joudun heidän armoilleen."

¹⁹Huan kumpipa Zedekiain Jeremia kiangah, Kaldai mite kianga kipia Judate khut ah a honmansakin nuihzatin a honbawl kha ding uh ka lah ahi, achia.

²⁰Jeremia vakuutti: "Ei sinua luovuteta! Kuule nyt Herran ääntä, kuule, mitä minä sinulle sanon. Jos antaudut, sinulle käy hyvin ja saat pitää henkesi.

²⁰Jeremiain bel, a hon mansak kei ding uh; na kianga ka gen TOUPA aw mang maiin. Huchiin nang a din ahoih dinga hin leng na hing ding.

²¹Mutta jos kieltäydyt antautumasta, toteutuu sana, jonka Herra on minulle ilmoittanut:

²¹Kipiak na utkei lebel hiai TOUPA thu honkawkmuh ahi:

²²Minä näin, kuinka kaikki naiset, jotka olivat jäljellä Juudan kuninkaan palatsissa, vietiin Babylonian kuninkaan sotapäälliköiden luo. Naiset lauloivat sinusta tätä laulua: -- Ystäväsi johtivat sinut harhaan, he olivat sinua vahvempia. Kun jalkasi vajosivat syvälle mutaan, he väistyivät sinun luotasi.

²²Ngaiin, Juda kumpipa ina numei omlaite tengteng Babulon kumpipa heutute kiangah piin a om ding ua, huai numeiten, Na lawm hoih hoihten a honkhem ua, a honzouta ua, na khe buannawia a tum takin a honlehngatsan ua, a chi ding uh.

²³"Kaikki vaimosi ja lapsesi viedään kaldealaisten luo, etkä sinä itsekään pelastu vihollisen käsistä. Babylonian kuningas ottaa sinut vangiksi, ja tämä kaupunki palaa tuhkaksi."

²³Na jite, na tanute Kaldai mite kiangah a pi vek ding ua, a khut ua kipan na suakta kei dinga, Babulon kumpipa khuta matin na omzo dinga, nang jiakin hiai khopi a kang ding a chi hi.

²⁴Silloin Sidkia sanoi Jeremialle: "Älköön kukaan saako tietää, mitä olemme puhuneet keskenämme -- muuten sinä kuolet!

²⁴Huan Zedekiain Jeremia kiangah, Hiai thute kuamahin theikei uhen, huchiin na si kei ding.

²⁵Kun päämiehet kuulevat, että minä olen keskustellut sinun kanssasi, he tulevat luoksesi ja sanovat: 'Kerro meille, mitä sinä sanoit kuninkaalle ja mitä kuningas sanoi sinulle. Älä salaa meiltä mitään, tai me tapamme sinut!'

²⁵Himahleh heututen ka honhoupih a jak ua, na kianga a hong ua, na kianga, Kumpipa kianga na gen honhilhin; ka lak uah bangmah im ken la, konthat kei ding uh; na kianga kumpipa thugente leng, a chih uleh,

²⁶Vastaa heille: 'Minä pyysin hartaasti kuninkaalta, ettei hän lähettäisi minua takaisin Jonatanin taloon, sillä siellä minä kuolisin.'"

²⁶Nang a kiang uah, Jonathan ina honkiksak loua, huailaia vasi lou dingin kumpipa kiangah ngetna ka pe lut leh ahi, na chi ding hi, achia.

²⁷Kun päämiehet tulivat Jeremian luo ja kyselivät häneltä keskustelusta, hän vastasi heille niin kuin kuningas oli käskenyt. Silloin he jättivät hänet rauhaan, ja asia pysyi salassa.

²⁷Huan, heutu tengtengin Jeremia kianga a hongpai un, a dongta ngei ua, kumpipan thu a piak tengteng bangin amau a hilh hi. Huchiin a kihoupih un a tawp ua; a thu lah theih phak ahi ngal keia.Huchiin Jeremia bel Jerusalem lak ni tanin ngakmi huangsung ah a om nilouh hi.

²⁸Jeremia jäi päävartioon siihen päivään saakka, jona Jerusalem valloitettiin.

²⁸Huchiin Jeremia bel Jerusalem lak ni tanin ngakmi huangsung ah a om nilouh hi.