¹Henkeäni ahdistaa, päiväni pimenevät, hauta odottaa.

¹Ka lungsim hihgawpin a oma, ka nite a bei, kei dingin han mansain a om hi.

²Joka puolelta kuulen pilkkaa, pahat puheet vievät silmistäni unen.

²Ka kiangah musitmite a om taktak ua, a hehna uah ka mit a omgige hi.

³Aseta sinä itse pantti, takaa minut! Kuka muuten minut takaisi, kättä päälle lyöden?

³Tuin thuchiam honpia in, nangmahmah toh kei adingin mohkhu honghi in; kei toh khutte beng ding kua a oma?

⁴Sinä olet varjellut pilkkaajiani liialta älyltä - - et anna heille aihetta voitonjuhliin.

⁴Theihsiamna akipan a lungtang uh na sel ngala: huai jiakin amau na hihlian kei ding hi.

⁵Ystäville kyllä löytyy kestitystä, omien lasten silmät sumentaa nälkä.

⁵Kuapeuh matdinga a lawmte heka, a neihlehlam tan tummi, a tate nangawn nit a juausuak ding hi.

⁶Minusta on tullut kaikkien pilkkalaulu, ihmiset sylkevät minua silmille.

⁶Mite houlimna dingin a honbawl laia; huan tangpi kih ka honghita hi.

⁷Minun silmäni ovat surusta hämärtyneet, minun ruumiini on kuihtunut, se on pelkkä varjo.

⁷Lungkhamna jiakin ka mit leng a miala, huan ka hiangte tengteng limliap bang ahi.

⁸Kunnon ihmiset kauhistelevat kaikkea tätä: "Jumalaton saa vilpittömät järkyttymään."

⁸Mi dikten hiaiah lamdang a sa ding ua, huan mihoih pathianlimsakloute dou dingin a kitokthou ding.

⁹Ja silti, vanhurskas pitää suuntansa vakaana, se, jolla on puhtaat kädet, saa lisää voimaa.

⁹Himahleh mi diktat a lampi ah a pang zouzou dia, huan kuapeuh khut siangneite a hat semsem ding uhi.

¹⁰Vaikka tulisitte minun luokseni kaikki, teidän joukostanne en löydä yhtäkään viisasta miestä.

¹⁰Himahleh hongkik un, na vek un, huan tuin hong un: huchiin na lak uah mi pil ka mu kei ding.

¹¹Päiväni haipuvat pois, tyhjiin valuvat kaikki minun aikeeni, kaikki sydämeni toiveet.

¹¹Ka nite a beita, ka thiltupte a se gawpta hi, ka lungtang ngaihtuahte nasanin.

¹²Te väitätte yötä päiväksi, sanotte, että valo on lähellä, vaikka on aivan pimeää.

¹²Jan sunin a kheng ua: khovakin khomial a naih, a chi uh.

¹³Minullako toivoa? Kotini on tuonela, pimeyteen minä sijaan vuoteeni.

¹³Seol ka in bangin en leng; khomial ah ka tutnanem phahta leng;

¹⁴Hautaani minä tervehdin: "Sinä olet isäni!" Madoille sanon: "Äitini, sisareni!"

¹⁴Siatna kiangah, Ka pa na hi, chi leng; tangtel kiangah, ka nu leh ka sanggamnu na hi, chi leng;

¹⁵Miten siis voisin vielä toivoa? Missä minua odottaisi onni?

¹⁵Huchi hileh ka lametna koia om ahia? Huan lamet nei hileng kuan honmusak dia?Seol mundai ah te paisukin leivui ah ka kik khawm ding ua adiam?

¹⁶Se vaipuu minun kanssani tuonelaan. Yhdessä katoamme maan tomuun.

¹⁶Seol mundai ah te paisukin leivui ah ka kik khawm ding ua adiam?