1Nyt Job sanoi:
1Huan Jobin a dawnga, hichiin a chi a:
2-- Kuinka kauan te aiotte ahdistaa minua, ruhjoa minua puheillanne?
2Bangtan ka kha hihbuaia, thutea honhihjan gawp ding na hi ua?
3Kerran toisensa jälkeen olette minua pilkanneet, te ette häpeä piinata minua.
3Hiai sawmvei tak na honkouta ua: ka tunga giloutaka na hih uh na zum kei ua.
4Jos olisinkin rikkonut, minuahan se vain koskee.
4Huan na na paikhialta mawng leng maw, keimah kianga ka diklouhna om gige hi.
5Jos luulette, että voitte asettua yläpuolelleni, osoittakaa, että olen ansainnut tämän häpeän!
5Kei demin nou kiliansak petmah ve nuchin, ka minsiatna ka tungah gen ven uchin:
6Ettekö te näe, että Jumala on tehnyt väärin minua kohtaan? Hän viritti minulle verkkonsa.
6Pathianin ka thu ah honzouta chih tuin thei un, huan a lenin a honum suak hi.
7Jos huudan: "Tämä on väärin!", kukaan ei minua kuule, jos pyydän oikeutta, kukaan ei vastaa.
7Ngai un, Hiamgamna, chiin ka kikou khiaa, himahleh jakin ka om kei: panpih deihin ka kikoua, himahleh vaihawmna a om kei hi.
8Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään.
8Ka pai theihlouhna dingin ka lampi a um a, huan ka paina dingte ah khomial a koih hi.
9Hän on riistänyt minulta kunnian ja arvon, hän on temmannut päästäni seppeleen.
9Ka thupina honsuahsaka, ka lu akipan lallukhu a la.
10Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä, hän repäisee pois minun toivoni kuin puun maasta.
10Ning chitengah a hon hihniama, ka mangta hi: huan, sing bangin ka lametna a bot khia.
11Hänen vihansa on syttynyt, hän pitää minua vihollisenaan.
11Ka tungah a hehna leng a soua, amah adingin a galte laka khat bangin a honsim hi.
12Hänen joukkonsa tulevat yhtenä rintamana, joka puolelle ne rakentavat valleja, ne piirittävät minun majani.
12A sepaihpawlte a hongkuan khawm ua, ka siatna dingin a lampi uh a bawl uh, huan ka puanin kimvelin puanin a kai uh.
13Omat veljeni ovat jättäneet minut yksin, ystäväni ovat minusta vieraantuneet.
13Kei akipanin ka unaute gamlapi ah a koiha, ka mel-theihte kei akipanin a mituam vekta uh.
14Läheiseni ja tuttavani pysyvät poissa, muukalaiset, jotka otin kattoni alle, ovat unohtaneet minut.
14Ka tanauten a honjuausanta ua, huan ka lawm theihngeiten a honmangngilhta uh.
15Orjattareni vieroksuvat minua, olen heille outo.
15Ka in tengte leh, ka sikhanuten, mikhual a honsa ua: a mitmuh un namdangmi ka hi.
16Kutsun palvelijaani, mutta häntä ei kuulu, ei vaikka minä pyytämällä pyydän.
16Ka sikha ka sama, a hondawng kei, ka kamin amah khem mahleng leng.
17Minun henkeni haisee -- vaimoni inhoaa sitä, omat veljeni sanovat: "Hän löyhkää."
17Ka ji adingin muhthadahhuai ka hia, ka nu tate adingin, kihhuai.
18Pahaiset kakaratkin minua halveksivat. Kun nousen seisomaan, he ovat heti ilkkumassa.
18Naupang neute nangawnin a honsimmoh ua; ka thoh leh, ka siatna dingin thu a gen uhi.
19Oma ystäväpiirini inhoaa minua, nekin, joita minä rakastin, torjuvat minut.
19Ka lawm gilte tengtengin kei a honhua ua: huan amau ka itte ka tungah a hel uh.
20Minä olen pelkkää luuta ja nahkaa, hampaani paljastuvat ikenien alta.
20Ka guh ka vun ah leh ka sa ah a belh bikbeka, huan ka ha vun toh ka suakta hi.
21Säälikää minua, säälikää, te, jotka olette ystäviäni! Jumalan käsi on koskenut minuun.
21Honhehpih un, honhehpih un, Aw nou ka lawmte; Pathian khutin kei a honkhoihta ngala.
22Miksi tekin vainoatte minua, yhdessä Jumalan kanssa? Ettekö ole jo kylliksi minua kalvaneet?
22Bangdia Pathian banga nou honsawi na hi ua, ka saa bangdia lungkim lou na hi ua?
23Kunpa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, kunpa ne talletettaisiin kirjaan,
23Aw ka thute tuin gelhin om le uh aw; Aw laibu ah kigelh lut le aw;
24uurrettaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi taltalla hakaten, lyijyllä piirtäen!
24Sik leh ngen gelhna zumin khantawn adingin suangpia gelh hile uh aw;
25Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
25Himahleh ka Tanpa a hing chih leh, leitungah a tawp chiangin a ding ding chih ka thei hi:
26Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan,
26Huan ka vun huchibanga hihsiata a om khit nungin, himahleh ka sa akipan Pathian ka mu ding hi:
27saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.
27Keimah adingin amah keimahmahin ka mu dia, huan ka miten a en dia, midang hi louin. Ka sungah ka lungtang a sidangta hi!
28Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."
28Amah bangchibangin i sawi ta phet diamah; na chih uleh, kei ah thu bul muhin a om chih theiin;Namsau kihta un: hehnain lah namsau gawtnate a hontun ngala, huchia vaihawmna a om chih na theih theihna ding un.
29Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari.
29Namsau kihta un: hehnain lah namsau gawtnate a hontun ngala, huchia vaihawmna a om chih na theih theihna ding un.