1Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.
1Numei pil tengin a in a lama: himahleh mi haiin amah khutin a phel sia.
2Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.
2Amah tanaa omin Toupa a kihtaa: himahleh a lampitea hoihlouin amah a musit hi.
3Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.
3Mi hai kam sungah kisaktheihna chiang a om: himahleh mi pil mukten huaite a hawi ding hi.
4Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.
4Bawngtalte omlouhna ah, anpiakkuang a sianga: himahleh bawngtal hatna jiakin nakpia punna a om.
5Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.
5Theihpih ginomin juau a gen kei ding: himahleh theihpih juautheiin juau a gen hi.
6Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.
6Musittuin pilna a zonga, a mu kei hi: himahleh theihsiamna neia ding in theihna a baih hi.
7Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.
7Mihai a omna ah lutin, amah ah theihna mukte na mu kei ding.
8Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.
8Mi pilvang pilna a lampi theihsiam ahia: himahleh mi haite haina khemna ahi.
9Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.
9Mi haiin mohna a nuihsana: himahleh mi tangte lakah hoih deihna a om hi.
10Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.
10Lungtangin amah khatna a theia; huan mikhualin a nuamsakna a tokbuai kei hi.
11Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.
11Mi giloute in suksiatin a om ding: himahleh mi tang a pha ding hi.
12Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.
12Mihing adia lampi dika kilawm a oma, himahleh huai tawpna sihna lampite ahi.
13Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.
13Lungtang nuihna nangawn lungkhamna ahia; huan vualnopna tawpna gikna ahi.
14Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.
14Lungtanga nungtolhmi amah lampitea damsakin a om ding: huan mi hoih amah maha kipana hihlungkimin a om ding hi.
15Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.
15Mi mawlin thu chih a uma: himahleh mi pilvangin a paina hoihtakin a en hi.
16Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.
16Mi pilin a kihtaa, gilou akipan a pai mang: himahleh mi haiin musittakin a kipuaa, a kimuang.
17Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.
17Kuapeuh heh baih haitakin a ta ding: huan ngaihtuah gilou mi huatin a om hi.
18Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.
18Mi mawlin haina a luah ding: himahleh mipilvang theihna khuksakin a om ding.
19Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.
19Hoih maah hoihlou a kuna; huan diktat kongpite ah gilou.
20Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.
20Genthei amah inveng mahmah muhdahin a om: himahleh hausain lawm tampi a nei hi.
21Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.
21A inveng musitin thil a hihkhiala: himahleh mi genthei hehpih, aman nuam a sa hi.
22Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
22Hoihlou ngaihtuahte a paikhial kei umaw? himahleh chitna leh thutak hoih ngaihtuah kiangah a om ding.
23Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
23Sepgimna tengtengah phatuamna a om: himahleh mukte houlimna taksapna lam kia ah a pai.
24Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.
24Mi pil manglukhu a hausakna uh ahia: himahleh mi haite haina a haina kia uh ahi.
25Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.
25Theihpih dikin khate a suakta saka: himahleh juaute genin khemna a omsak.
26Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.
26Toupa kiktakna ah muanna hat a oma: huan a nauten bukna mun a nei ding uh.
27Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
27Toupa kihtak hinna tuikhuk ahi, sihna thangte akipan paimangna dingin.
28Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.
28Mipi tamna ah kupipa thupina a om: himahleh mipite omlouhna lal siatna ahi.
29Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.
29Kuapeuh a heh hak theihsiamna thupi akipan ahi: himahleh kuapeuh lungtomin haina a tawisang hi.
30Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.
30Lungtang hoih sa hinna ahi: himahleh hajatna guhte muatna ahi.
31Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.
31Kuapeuh genthei nuaisiahin a Bawlpa a simmoh hi: himahleh kuapeuh tasam tunga chitna neiin amah a zah.
32Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.
32Mi gilou a gilou hihnaa paih lutin a oma: himahleh mi diktatin a sihna ah lametna a nei hi.
33Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.
33Theihsiamna nei lungtang ah pilna a khawla: himahleh mihaite sunglam panga om kitheihsakin a om.
34Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.
34Diktatnain nam a tawisanga: himahleh khelhna mi kuapeuh adingin zahlakna ahi.Sikha pil taka gamta lamah kumpipa deihsakna a oma: himahleh zumna omsak tungah a thangpaihna a om hi.
35Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.
35Sikha pil taka gamta lamah kumpipa deihsakna a oma: himahleh zumna omsak tungah a thangpaihna a om hi.