¹Kuulkaa! Viisaus kutsuu, ymmärrys korottaa äänensä.

¹Pilna a kikouin, theihsiamnain a aw a suah kei maw?

²Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo, siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.

²Lampia mun sangta tungah, lampite kisutna ah, a dinga;

³Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:

³Kongpite biangah, khopi lutna ah, kongkhaktea pai lutna ah, nakpiin a kikou a:

⁴"Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani.

⁴Noute, aw mite, ka sam: huan ka aw mite tapa kiangah ahi.

⁵Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät, hankkikaa tietoa, te houkat!

⁵Aw nou mimawlte, kivensiamna theisiam un; huan, nou mi haite, lungtang theisiam nei un.

⁶Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja, puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.

⁶Ja un, thil hoihpenpente gen ding lah ka hi ngala; huan ka mukte honna thil dikte ahi ding hi.

⁷Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta, huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.

⁷Ka kamin thuthak gen ding ahi ngala; huan gitlouhna ka muk adingin kihhuai ahi.

⁸Minkä puhun, se pitää paikkansa, puheeni ei ole kieroa eikä väärää.

⁸Ka kama thute tengteng diktatna ah a om; huaiteah bangmah hei hiam kilawmlou hiam a om kei hi.

⁹Se on selkeää sille, joka ymmärtää, helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.

⁹A theisiam kuapeuh adingin a kichian vek ua, theihna mu amaute adingin a dik hi.

¹⁰Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa, tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,

¹⁰Ka hilhna sang unla, dangka hilouin; dangkaeng hoihpen sangin theihna.

¹¹sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.

¹¹Rubi suang sangin pilna lah a hoihzo ngaka; huan deihhuai thilte tengteng huai toh tehpih theih ahi kei uh.

¹²"Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini.

¹²Kei pilnain kivensiamna ka tenna dingin ka bawla, huan theihna leh theihkakna ka mu hi.

¹³Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa. Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä, pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.

¹³Toupa kihtak gilou huat ding ahi; kisaktheihna leh, kiotsakna leh, gilou lampi leh kam hoihlou, ka hua hi.

¹⁴Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus, minä olen ymmärrys, minun on voima.

¹⁴Thupha keia ahi, theihna hoih: theihsiamna ka neia; hatna ka nei.

¹⁵Minun avullani kuninkaat hallitsevat, maan mahtavat säätävät oikeat lait.

¹⁵Kei jiakin kumpipaten vai a hawm ua, lalten dikna thu a pia uh.

¹⁶Minun avullani valtiaat pitävät valtaa, kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.

¹⁶Kei jiakin lalten vai a hawm ua, milianten, leia vaihawmte tengtengin.

¹⁷Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ne, jotka etsivät, löytävät minut.

¹⁷Kei honitte amau ka ita; thanuam taka honzongten honmu ding uh.

¹⁸Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia, ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.

¹⁸Hauhsakna leh zahtakna ka kiangah a om; ahi, hauhsakna leh diktatna pangsawtte.

¹⁹Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta, minun lahjani paremmat kuin paras hopea.

¹⁹Ka gah dangkaeng sangin a hoihjaw, ahi, dangkaeng hoih sangin; ka sum muhna dangka hoihpen sangin.

²⁰Minä vaellan totuuden tietä, horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.

²⁰Diktatna lampi ka juia, vaihawmna lampite lakah:

²¹Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa.

²¹Kei honitte van ka luahsak theiha, a goubawmte uh ka dimsak theihna dingin.

²²"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

²²Toupan a lampi kipattungin a honneia, nidanga a thilhihte main.

²³Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.

²³Khantawna kipan, a tunga kipan ahihkeileh lei om maa kipan koih kip ka hi.

²⁴Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä.

²⁴Thuknate a om louh laiin, lak khiakin ka oma; luikhuk tuia dimte a om loh lai un.

²⁵Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen, ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,

²⁵Mualte a omkip main, tangte om main lak khiakin ka om:

²⁶ennen kuin hän teki maat ja mannut, ennen kuin oli hiekan jyvääkään.

²⁶Lei hiam, gamte hiam, ahihkeileh khovel leivui kipatna a bawl nai louh laiin.

²⁷Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,

²⁷Vante a hihkip laiin, huaiah ka om: tui thuk maikaiha bemvilvel a koih laiin:

²⁸kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,

²⁸Tunga vante a bawl kip laiin: tui thukte tuikhukte a honghat lai un:

²⁹kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset.

²⁹Tuipi kianga a gi a piak laiin, huchia tuiten a thupiak tunga a tatlek louhna ding un: lei suangphumte achiamteh laiin:

³⁰Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.

³⁰Huailaiin a kiangah ka om, nasemmi heutu bangin: huan nitengin a kipahna ka hi a, a maa kipak gigein;

³¹Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.

³¹A tentheihna leiah; huan ka kipahna mite tapate kiangah a om hi.

³²"Nyt, lapset, kuulkaa minua! Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.

³²Huaijiakin tuin, ka tapate, hon ngaikhia unla: ka lampite jui miten nuam a sa ngal ua.

³³Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, älkää lyökö niitä laimin.

³³Hilhna ja unla, pil un, huai tuh deilou kei un.

³⁴Hyvin käy sen, joka minua kuulee, päivästä päivään valvoo ovellani, valppaana odottaa sen kynnyksellä.

³⁴Mi kei honjain nuam a sa hi, ka kongpia niteng vangin, ka kongkhakte khuamtea ngakin.

³⁵Joka minut löytää, löytää elämän, hänet Herra ottaa suosioonsa.

³⁵Kuapeuh honmuin hinna a mu un, Toupa deihsakna tang ding ahi ngal ua.Himahleh kuapeuh ka tunga thilhihkhialin amah kha a hihdik kei hi: kei honhuaten sihna a it uhi.

³⁶Pahoin käy sen, joka minua uhmaa, joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa."

³⁶Himahleh kuapeuh ka tunga thilhihkhialin amah kha a hihdik kei hi: kei honhuaten sihna a it uhi.