¹נקטה נפשי בחיי אעזבה עלי שיחי אדברה במר נפשי׃

¹Olen väsynyt elämään. Minä päästän valitukseni valloilleen. Olen katkera ja puhun tuskani julki.

²אמר אל אלוה אל תרשיעני הודיעני על מה תריבני׃

²Jumala, älä tuomitse minua syylliseksi! Kerro minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan.

³הטוב לך כי תעשק כי תמאס יגיע כפיך ועל עצת רשעים הופעת׃

³Mitä sinä siitä hyödyt, että sorrat minua, että hyljeksit omien kättesi luomusta ja annat menestyksen valaista jumalattomien tiet?

⁴העיני בשר לך אם כראות אנוש תראה׃

⁴Onko sinulla samanlaiset silmät kuin meillä, näetkö sinä samalla tavoin kuin ihminen näkee?

⁵הכימי אנוש ימיך אם שנותיך כימי גבר׃

⁵Ovatko sinun päiväsi vähät kuin ihmisen päivät, hupenevatko sinun vuotesi niin kuin ihmisen vuodet?

⁶כי תבקש לעוני ולחטאתי תדרוש׃

⁶Sinä tutkit tarkoin minun rikkomukseni ja otat selvää, mitä syntejä olen ehkä tehnyt,

⁷על דעתך כי לא ארשע ואין מידך מציל׃

⁷vaikka hyvin tiedät, että en ole syyllinen, ja tiedät, ettei sinun käsistäsi pelasta mikään.

⁸ידיך עצבוני ויעשוני יחד סביב ותבלעני׃

⁸Sinun kätesi ovat punoneet minut kokoon. Oletko nyt muuttanut mielesi, aiotko tuhota minut?

⁹זכר נא כי כחמר עשיתני ואל עפר תשיבני׃

⁹Muista, että olet itse minut tehnyt maan savesta! Nytkö teet minut maan tomuksi jälleen?

¹⁰הלא כחלב תתיכני וכגבנה תקפיאני׃

¹⁰Sinä vuodatit minut kuin maidon astiaan, sinä kiinteytit minut muotooni kuin juuston,

¹¹עור ובשר תלבישני ובעצמות וגידים תסככני׃

¹¹olet pukenut minut lihaan ja nahkaan, liittänyt luilla ja jänteillä minut kokoon.

¹²חיים וחסד עשית עמדי ופקדתך שמרה רוחי׃

¹²Sinä annoit minulle elämän, olit uskollinen, sinun huolenpitosi oli suojanani.

¹³ואלה צפנת בלבבך ידעתי כי זאת עמך׃

¹³Mutta tämä, mikä on minua kohdannut, oli jo valmiina sinun mielessäsi. Nyt minä tiedän, mitä sinä sydämessäsi haudoit.

¹⁴אם חטאתי ושמרתני ומעוני לא תנקני׃

¹⁴Jos minä tein väärin, aina sinä olit siinä etkä koskaan jättänyt rankaisematta.

¹⁵אם רשעתי אללי לי וצדקתי לא אשא ראשי שבע קלון וראה עניי׃

¹⁵Ja nyt, jos olen syyllistynyt pahaan, voi minua! Mutta vaikka olisin elänyt kuinka nuhteettomasti, en silti voisi nostaa päätäni, sillä olisin yleinen pilkan kohde ja näkisin vain kurjuuteni.

¹⁶ויגאה כשחל תצודני ותשב תתפלא בי׃

¹⁶Jos pidän pääni pystyssä, sinä metsästät minua kuin leijona, minä saan jälleen kokea tuon ihmeteltävän voimasi.

¹⁷תחדש עדיך נגדי ותרב כעשך עמדי חליפות וצבא עמי׃

¹⁷Yhä uusia todistajia sinä tuot eteeni, sinun vihasi kasvaa kasvamistaan, yhä uusia joukkoja sinä lähetät kimppuuni.

¹⁸ולמה מרחם הצאתני אגוע ועין לא תראני׃

¹⁸Miksi vedit minut ulos äidinkohdusta? Kunpa olisin menehtynyt alkuuni eikä yksikään silmä olisi minua nähnyt!

¹⁹כאשר לא הייתי אהיה מבטן לקבר אובל׃

¹⁹Kunpa minua ei olisi koskaan ollut! Minut olisi viety suoraan kohdusta hautaan.

²⁰הלא מעט ימי יחדל ישית ממני ואבליגה מעט׃

²⁰Ovathan päiväni vähät ja ne päättyvät pian. Päästä jo irti! Anna minun iloita hetki,

²¹בטרם אלך ולא אשוב אל ארץ חשך וצלמות׃

²¹ennen kuin menen pimeyden ja kuoleman varjon maahan, menen, enkä enää palaa,

²²ארץ עפתה כמו אפל צלמות ולא סדרים ותפע כמו אפל׃

²²kuoleman varjon ja sekasorron maahan, synkkään maahan, maahan, jossa valokin on pimeyttä.