1ויען איוב ויאמר׃
1Nyt Job sanoi:
2אמנם כי אתם עם ועמכם תמות חכמה׃
2-- No olivatpa äänessä viisaat miehet! Kun te kuolette, kuolee viisaus maasta!
3גם לי לבב כמוכם לא נפל אנכי מכם ואת מי אין כמו אלה׃
3Mutta on minullakin ymmärrystä, en häviä teille yhtään. Kuka hyvänsä voi tuollaista puhua!
4שחק לרעהו אהיה קרא לאלוה ויענהו שחוק צדיק תמים׃
4Minä olen nyt ihmisille naurun aihe, minä, joka käännyin Jumalan puoleen ja aina sain vastauksen! Olen viaton ja nuhteeton, ja silti naurun aihe.
5לפיד בוז לעשתות שאנן נכון למועדי רגל׃
5Onnen hylkäämä ansaitsee halveksuntaa, sanovat ne, joilla ei ole huolia, ja töytäisevät vielä kerran sitä, joka jo horjuu.
6ישליו אהלים לשדדים ובטחות למרגיזי אל לאשר הביא אלוה בידו׃
6Mutta rosvojen teltat, ne saavat olla rauhassa. Jotka Jumalaa uhmaavat, elävät hyvin, he ovat kääntäneet Jumalan puolelleen.
7ואולם שאל נא בהמות ותרך ועוף השמים ויגד לך׃
7Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle, kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat.
8או שיח לארץ ותרך ויספרו לך דגי הים׃
8Katso maata, se on valmis opettamaan, meren kalatkin sen sinulle kertovat.
9מי לא ידע בכל אלה כי יד יהוה עשתה זאת׃
9Kaikki ne tietävät tämän: Herra itse on kaiken tehnyt,
10אשר בידו נפש כל חי ורוח כל בשר איש׃
10hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki.
11הלא אזן מלין תבחן וחך אכל יטעם לו׃
11Eikö korva tunnustele sanoja niin kuin suu maistelee ruokaa?
12בישישים חכמה וארך ימים תבונה׃
12Vanhuksillako vain on viisaus, pitkä ikäkö yksin antaa ymmärryksen?
13עמו חכמה וגבורה לו עצה ותבונה׃
13Jumalan on viisaus, hänen on voima, hän tietää ja päättää.
14הן יהרוס ולא יבנה יסגר על איש ולא יפתח׃
14Minkä Jumala tuhoaa, sitä ei rakenneta uudestaan. Kenet hän vangitsee, sille eivät portit aukene.
15הן יעצר במים ויבשו וישלחם ויהפכו ארץ׃
15Kun hän pidättää vedet taivaassa, tulee kuivuus, kun hän päästää ne irti, ne myllertävät maan.
16עמו עז ותושיה לו שגג ומשגה׃
16Hänen on voima ja taito -- eksy tai eksytä, hänen tekoaan olet.
17מוליך יועצים שולל ושפטים יהולל׃
17Hän ajaa neuvonantajat alastomina pois ja riistää tuomareilta järjen.
18מוסר מלכים פתח ויאסר אזור במתניהם׃
18Hän katkoo kuninkaiden sitomat köydet, kuninkaiden vyötäisille hän sitoo lannevaatteen.
19מוליך כהנים שולל ואתנים יסלף׃
19Papit hän ajaa alastomina pois, hän kukistaa vanhat valtasuvut.
20מסיר שפה לנאמנים וטעם זקנים יקח׃
20Parhaankin puhujan huulilta hän vie sanat, kansan vanhimmilta hän vie ymmärryksen.
21שופך בוז על נדיבים ומזיח אפיקים רפה׃
21Hän kaataa ylenkatseen jalosukuisten ylle, hän irrottaa sankareilta vyön.
22מגלה עמקות מני חשך ויצא לאור צלמות׃
22Hän paljastaa synkimmät kuilut, mustimman pimeyden hän valaisee.
23משגיא לגוים ויאבדם שטח לגוים וינחם׃
23Hän antaa kansojen kasvaa ja kukistaa ne jälleen, hän antaa kansoille tilaa ja pyyhkäisee sitten ne pois.
24מסיר לב ראשי עם הארץ ויתעם בתהו לא דרך׃
24Hän vie kansojen johtajilta järjen ja jättää heidät harhailemaan tiettömässä autiomaassa --
25ימששו חשך ולא אור ויתעם כשכור׃
25pimeässä he hapuilevat, valoa vailla, hoipertelevat sinne tänne kuin juopuneet.