¹אדם ילוד אשה קצר ימים ושבע רגז׃

¹Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta.

²כציץ יצא וימל ויברח כצל ולא יעמוד׃

²Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo.

³אף על זה פקחת עינך ואתי תביא במשפט עמך׃

³Ja tällaista olentoa sinun silmäsi vartioi, hänet sinä vaadit eteesi tuomiolle!

⁴מי יתן טהור מטמא לא אחד׃

⁴Voiko saastaisesta tulla puhdas? Ei koskaan!

⁵אם חרוצים ימיו מספר חדשיו אתך חקו עשית ולא יעבור׃

⁵Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää.

⁶שעה מעליו ויחדל עד ירצה כשכיר יומו׃

⁶Käännä siis katseesi hänestä pois, jätä hänet rauhaan, että hän saisi iloita kuin palkkalainen työpäivän päätyttyä.

⁷כי יש לעץ תקוה אם יכרת ועוד יחליף וינקתו לא תחדל׃

⁷Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa: sen kanto työntää versoja, niiden kasvu ei lopu.

⁸אם יזקין בארץ שרשו ובעפר ימות גזעו׃

⁸Vaikka sen juuri vanhenee maassa, vaikka sen tyvi kuolee,

⁹מריח מים יפרח ועשה קציר כמו נטע׃

⁹jo kostea henkäys saa sen taas työntämään vesaa ja versomaan kuin nuori taimi.

¹⁰וגבר ימות ויחלש ויגוע אדם ואיו׃

¹⁰Toisin ihminen: hän riutuu ja kuolee. Kun hän on mennyt pois, missä hän on?

¹¹אזלו מים מני ים ונהר יחרב ויבש׃

¹¹Meren vesi haihtuu, virta kuivuu, sen vedet häviävät.

¹²ואיש שכב ולא יקום עד בלתי שמים לא יקיצו ולא יערו משנתם׃

¹²Kun ihminen vaipuu lepoon, hän ei enää nouse, ei vaikka taivaat revähtäisivät auki. Ihminen ei herää unestaan.

¹³מי יתן בשאול תצפנני תסתירני עד שוב אפך תשית לי חק ותזכרני׃

¹³Kunpa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit sinne, kunnes vihasi on asettunut, panisit määräajan ja muistaisit sitten minut!

¹⁴אם ימות גבר היחיה כל ימי צבאי איחל עד בוא חליפתי׃

¹⁴Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut? Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy.

¹⁵תקרא ואנכי אענך למעשה ידיך תכסף׃

¹⁵Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut.

¹⁶כי עתה צעדי תספור לא תשמור על חטאתי׃

¹⁶Sinä tarkkaisit kyllä askeleitani mutta et pitäisi kirjaa synneistäni.

¹⁷חתם בצרור פשעי ותטפל על עוני׃

¹⁷Pahat tekoni olisivat kukkarossasi sinetillä suljettuina, sinä peittäisit ne näkymättömiin.

¹⁸ואולם הר נופל יבול וצור יעתק ממקמו׃

¹⁸Mutta niin kuin vuori vyöryy laaksoon kallioiden murtuessa,

¹⁹אבנים שחקו מים תשטף ספיחיה עפר ארץ ותקות אנוש האבדת׃

¹⁹niin kuin vesi jauhaa ja kuluttaa kivet ja rankkasade huuhtoo mukaansa maan, niin sinä murrat ihmisen toivon.

²⁰תתקפהו לנצח ויהלך משנה פניו ותשלחהו׃

²⁰Sinä lannistat hänet ikiajoiksi. Hän lähtee täältä, hänen kasvonsa vääristyvät, kun sinä ajat hänet pois.

²¹יכבדו בניו ולא ידע ויצערו ולא יבין למו׃

²¹Ehkä hänen lapsensa saavat osakseen kunniaa -- hän ei siitä tiedä, ehkä he epäonnistuvat ja heidän käy huonosti -- hän ei siitäkään mitään tiedä.

²²אך בשרו עליו יכאב ונפשו עליו תאבל׃

²²Hänen ruumiinsa tuntee vain oman tuskansa. Hän tajuaa vain oman murheensa.