¹מדוע משדי לא נצפנו עתים וידעו לא חזו ימיו׃

¹Minkä tähden vain Kaikkivaltias tietää tilinteon hetket, miksi ne ovat salaisuus niille, jotka tuntevat hänet?

²גבלות ישיגו עדר גזלו וירעו׃

²Jumalattomat siirtävät rajakiviä, ryöstävät karjaa, laiduntavat sitä kuin omaansa.

³חמור יתומים ינהגו יחבלו שור אלמנה׃

³He vievät mukanaan orvon ainoan aasin ja ottavat pantiksi lesken härän.

⁴יטו אביונים מדרך יחד חבאו עניי ארץ׃

⁴He sysäävät tieltään köyhät ja heikot. Kaikki vähäväkiset pakoilevat heitä.

⁵הן פראים במדבר יצאו בפעלם משחרי לטרף ערבה לו לחם לנערים׃

⁵Kuin autiomaan villiaasit maan köyhät kulkevat arolla. He etsivät syötävää, ruokaa lapsilleen.

⁶בשדה בלילו יקצירו וכרם רשע ילקשו׃

⁶He kokoavat tähteitä pelloilta, keräävät jumalattoman viinitarhasta jäljelle jääneitä rypäleitä.

⁷ערום ילינו מבלי לבוש ואין כסות בקרה׃

⁷He yöpyvät alasti, ilman vaatetta, ei heillä ole peitettä kylmää vastaan.

⁸מזרם הרים ירטבו ומבלי מחסה חבקו צור׃

⁸He kastuvat, kun vuorilta tulee sade, suojattomina he painautuvat kalliota vasten.

⁹יגזלו משד יתום ועל עני יחבלו׃

⁹Orpo riistetään äitinsä rinnoilta, köyhältä otetaan lapsi velan pantiksi.

¹⁰ערום הלכו בלי לבוש ורעבים נשאו עמר׃

¹⁰He kulkevat alasti, ilman vaatetta, nälkäisinä he kantavat isäntien tähkäkuormia,

¹¹בין שורתם יצהירו יקבים דרכו ויצמאו׃

¹¹toisten tarhoissa he puristavat oliiveista öljyä, janon piinaamina he polkevat viinikuurnan rypäleitä.

¹²מעיר מתים ינאקו ונפש חללים תשוע ואלוה לא ישים תפלה׃

¹²Kaupungissa miehet valittavat, haavoittuneet huutavat apua, mutta Jumala ei rukousta kuule.

¹³המה היו במרדי אור לא הכירו דרכיו ולא ישבו בנתיבתיו׃

¹³Pimeyden miehet kapinoivat valoa vastaan. He eivät tunne valon teitä, valon polkuja he eivät kulje.

¹⁴לאור יקום רוצח יקטל עני ואביון ובלילה יהי כגנב׃

¹⁴Murhamies nousee ennen aamun valkenemista ja surmaa köyhän poloisen. Yön pimeydessä hän liikkuu kuin varas.

¹⁵ועין נאף שמרה נשף לאמר לא תשורני עין וסתר פנים ישים׃

¹⁵Avionrikkoja odottaa illan hämärää, ajattelee: "Ei kukaan minua näe", mutta peittää vielä viitalla kasvonsa.

¹⁶חתר בחשך בתים יומם חתמו למו לא ידעו אור׃

¹⁶Murtovaras tunkeutuu taloon yön pimeinä hetkinä, päivän hän pysyttelee tarkoin näkymättömissä. Valoa hän ei voi sietää.

¹⁷כי יחדו בקר למו צלמות כי יכיר בלהות צלמות׃

¹⁷Heille kaikille yön tulo on kuin aamun koitto. Pimeyden kauhut eivät heitä pelota.

¹⁸קל הוא על פני מים תקלל חלקתם בארץ לא יפנה דרך כרמים׃

¹⁸Jumalaton on kuin lastu, jonka virta vie. Hänen peltoaan kohtaa kirous, enää ei kukaan mene hänen viinitarhaansa.

¹⁹ציה גם חם יגזלו מימי שלג שאול חטאו׃

¹⁹Helteessä halkeillut maa nielee kevään vedet, tuonela sen, joka on tehnyt syntiä.

²⁰ישכחהו רחם מתקו רמה עוד לא יזכר ותשבר כעץ עולה׃

²⁰Hänen oma äitinsä unohtaa hänet. Madot syövät hänet olemattomiin. Kukaan ei enää häntä muista. Kuin puu, niin vääryys murtuu.

²¹רעה עקרה לא תלד ואלמנה לא ייטיב׃

²¹Hän kohteli pahoin lapsetonta, turvatonta naista, leskeä hän ei auttanut!

²²ומשך אבירים בכחו יקום ולא יאמין בחיין׃

²²Voimassaan Jumala tempaa pois mahtavatkin miehet. Kun hän nousee, ei kukaan ole turvassa.

²³יתן לו לבטח וישען ועיניהו על דרכיהם׃

²³Hän suojelee heitä, antaa heidän uskoa, että he ovat turvassa, mutta hänen katseensa seuraa heidän askeliaan.

²⁴רומו מעט ואיננו והמכו ככל יקפצון וכראש שבלת ימלו׃

²⁴Hetkeksi he nousevat korkealle, sitten heitä ei enää ole. He kyyristyvät, mutta pois heidät temmataan niin kuin kaikki temmataan. Kuin tähkäpäät heidät leikataan pois.

²⁵ואם לא אפו מי יכזיבני וישם לאל מלתי׃

²⁵Totisesti, näin on asia. Kuka osoittaa minut valehtelijaksi ja sanani vääriksi?