¹הידעת עת לדת יעלי סלע חלל אילות תשמר׃

¹Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo, hoivaatko sinä synnyttävää peuraa?

²תספר ירחים תמלאנה וידעת עת לדתנה׃

²Tiedätkö sinä niiden oikean hetken, lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy?

³תכרענה ילדיהן תפלחנה חבליהם תשלחנה׃

³Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa, ja kohta niiden tuskat ovat ohi.

⁴יחלמו בניהם ירבו בבר יצאו ולא שבו למו׃

⁴Vasat kasvavat ja varttuvat, lähtevät omille teilleen eivätkä palaa.

⁵מי שלח פרא חפשי ומסרות ערוד מי פתח׃

⁵Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan, kuka sen pelasti juhdan ikeeltä?

⁶אשר שמתי ערבה ביתו ומשכנותיו מלחה׃

⁶Minä annoin sille asuttavaksi aron, olinpaikaksi suolaisen aavikon.

⁷ישחק להמון קריה תשאות נוגש לא ישמע׃

⁷Se halveksii kaupungin hälinää, ei se tottele ajajan huutoja.

⁸יתור הרים מרעהו ואחר כל ירוק ידרוש׃

⁸Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet! Sieltä se etsii kaikkea vihreää.

⁹היאבה רים עבדך אם ילין על אבוסך׃

⁹Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä?

¹⁰התקשר רים בתלם עבתו אם ישדד עמקים אחריך׃

¹⁰Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle, äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi?

¹¹התבטח בו כי רב כחו ותעזב אליו יגיעך׃

¹¹Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen, voitko panna sen tekemään työt puolestasi?

¹²התאמין בו כי ישוב זרעך וגרנך יאסף׃

¹²Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen, sekö tuo viljasi puimatantereelle?

¹³כנף רננים נעלסה אם אברה חסידה ונצה׃

¹³Rajusti lyö strutsi siivillään, mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet:

¹⁴כי תעזב לארץ בציה ועל עפר תחמם׃

¹⁴maahan se laskee munansa ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä.

¹⁵ותשכח כי רגל תזורה וחית השדה תדושה׃

¹⁵Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla, että jokin eläin voi ne tallata.

¹⁶הקשיח בניה ללא לה לריק יגיעה בלי פחד׃

¹⁶Se on poikasilleen tyly, aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan, se ei tunnu välittävän, vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.

¹⁷כי השה אלוה חכמה ולא חלק לה בבינה׃

¹⁷Jumala epäsi siltä viisauden, ei suonut sille ymmärrystä.

¹⁸כעת במרום תמריא תשחק לסוס ולרכבו׃

¹⁸Mutta kun se kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.

¹⁹התתן לסוס גבורה התלביש צוארו רעמה׃

¹⁹Sinäkö annoit hevoselle sen voiman, sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?

²⁰התרעישנו כארבה הוד נחרו אימה׃

²⁰Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka? Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,

²¹יחפרו בעמק וישיש בכח יצא לקראת נשק׃

²¹innoissaan se kuopii maata tasangolla, uljaana se ryntää taisteluun.

²²ישחק לפחד ולא יחת ולא ישוב מפני חרב׃

²²Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky eikä se pakene miekan tieltä.

²³עליו תרנה אשפה להב חנית וכידון׃

²³Sen yläpuolella rämisee nuoliviini, välkkyy keihäs ja sotakirves.

²⁴ברעש ורגז יגמא ארץ ולא יאמין כי קול שופר׃

²⁴Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta, mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.

²⁵בדי שפר יאמר האח ומרחוק יריח מלחמה רעם שרים ותרועה׃

²⁵Kun torvi soi, se hirnuu: "Hahaa!" Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan, päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.

²⁶המבינתך יאבר נץ יפרש כנפו לתימן׃

²⁶Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen?

²⁷אם על פיך יגביה נשר וכי ירים קנו׃

²⁷Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin?

²⁸סלע ישכן ויתלנן על שן סלע ומצודה׃

²⁸Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä, kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole.

²⁹משם חפר אכל למרחוק עיניו יביטו׃

²⁹Sieltä se tähystää syötävää, kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin.

³⁰ואפרחו יעלעו דם ובאשר חללים שם הוא׃

³⁰Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta! Missä on ruumiita, sinne se rientää.