1ויען בלדד השוחי ויאמר׃
1Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
2עד אן תמלל אלה ורוח כביר אמרי פיך׃
2-- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.
3האל יעות משפט ואם שדי יעות צדק׃
3Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?
4אם בניך חטאו לו וישלחם ביד פשעם׃
4Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.
5אם אתה תשחר אל אל ואל שדי תתחנן׃
5Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,
6אם זך וישר אתה כי עתה יעיר עליך ושלם נות צדקך׃
6niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,
7והיה ראשיתך מצער ואחריתך ישגה מאד׃
7ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.
8כי שאל נא לדר רישון וכונן לחקר אבותם׃
8Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
9כי תמול אנחנו ולא נדע כי צל ימינו עלי ארץ׃
9Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
10הלא הם יורוך יאמרו לך ומלבם יוצאו מלים׃
10Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.
11היגאה גמא בלא בצה ישגה אחו בלי מים׃
11Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?
12עדנו באבו לא יקטף ולפני כל חציר ייבש׃
12Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.
13כן ארחות כל שכחי אל ותקות חנף תאבד׃
13Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.
14אשר יקוט כסלו ובית עכביש מבטחו׃
14Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:
15ישען על ביתו ולא יעמד יחזיק בו ולא יקום׃
15seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.
16רטב הוא לפני שמש ועל גנתו ינקתו תצא׃
16Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,
17על גל שרשיו יסבכו בית אבנים יחזה׃
17jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.
18אם יבלענו ממקומו וכחש בו לא ראיתיך׃
18Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan, se paikka, missä hän kasvoi, sanoo: "En tunne häntä."
19הן הוא משוש דרכו ומעפר אחר יצמחו׃
19Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.
20הן אל לא ימאס תם ולא יחזיק ביד מרעים׃
20Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.
21עד ימלה שחוק פיך ושפתיך תרועה׃
21Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
22שנאיך ילבשו בשת ואהל רשעים איננו׃
22Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.