¹משלי שלמה בן דוד מלך ישראל׃

¹Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut.

²לדעת חכמה ומוסר להבין אמרי בינה׃

²Opettakoot ne viisautta, kasvattakoot ymmärtämään ymmärryksen sanat,

³לקחת מוסר השכל צדק ומשפט ומישרים׃

³johdattakoot hyvään tietoon, oikeudentuntoon ja rehtiin mieleen.

⁴לתת לפתאים ערמה לנער דעת ומזמה׃

⁴Kokemattomat saakoot niistä viisautta, nuoret tietoa ja harkintaa.

⁵ישמע חכם ויוסף לקח ונבון תחבלות יקנה׃

⁵Viisaskin viisastuu, kun kuulee niitä, järkeväkin saa opastusta,

⁶להבין משל ומליצה דברי חכמים וחידתם׃

⁶oppii mietelmiä ja vertauksia, tajuaa viisaiden sanat, avaa arvoitukset.

⁷יראת יהוה ראשית דעת חכמה ומוסר אוילים בזו׃

⁷Herran pelko on tiedon perusta, vain hullu halveksii viisautta ja opetusta.

⁸שמע בני מוסר אביך ואל תטש תורת אמך׃

⁸Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta --

⁹כי לוית חן הם לראשך וענקים לגרגרתיך׃

⁹ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.

¹⁰בני אם יפתוך חטאים אל תבא׃

¹⁰Älä suostu, poikani, synnintekijöiden viekoituksiin,

¹¹אם יאמרו לכה אתנו נארבה לדם נצפנה לנקי חנם׃

¹¹kun he sanovat: "Tule mukaan, mennään väijyksiin, käydään vaanimaan viattomia.

¹²נבלעם כשאול חיים ותמימים כיורדי בור׃

¹²Niellään heidät elävältä, yhtenä suupalana, niin kuin hauta nielee terveen miehen.

¹³כל הון יקר נמצא נמלא בתינו שלל׃

¹³Kaikenlaiset kalleudet odottavat meitä, ryöstösaalis täyttää kohta varastomme.

¹⁴גורלך תפיל בתוכנו כיס אחד יהיה לכלנו׃

¹⁴Saat heittää siitä kanssamme arpaa, meidän kukkaromme on yhteinen."

¹⁵בני אל תלך בדרך אתם מנע רגלך מנתיבתם׃

¹⁵Heidän tielleen, poikani, älä lähde, pidä jalkasi poissa heidän poluiltaan,

¹⁶כי רגליהם לרע ירוצו וימהרו לשפך דם׃

¹⁶sillä he rientävät pahaa kohti, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

¹⁷כי חנם מזרה הרשת בעיני כל בעל כנף׃

¹⁷Ei lintu verkkoa näe, vaikka näkee sitä levitettävän.

¹⁸והם לדמם יארבו יצפנו לנפשתם׃

¹⁸Oman verensä he väijyessään vaarantavat, omaa tuhoaan etsivät vaaniessaan.

¹⁹כן ארחות כל בצע בצע את נפש בעליו יקח׃

¹⁹Sellainen on riistäjän tie. Joka sille lähtee, kulkee tuhoon.

²⁰חכמות בחוץ תרנה ברחבות תתן קולה׃

²⁰Viisaus huutaa kaduilla, antaa toreilla puheensa kaikua,

²¹בראש המיות תקרא בפתחי שערים בעיר אמריה תאמר׃

²¹meluisten katujen kulmissa se kutsuu, kuuluttaa asiansa markkinapaikoilla:

²²עד מתי פתים תאהבו פתי ולצים לצון חמדו להם וכסילים ישנאו דעת׃

²²"Kuinka kauan te tyhmät hellitte tyhmyyttänne, pitkäänkö, kerskujat, kerskutte, hullut vihaatte tietoa?

²³תשובו לתוכחתי הנה אביעה לכם רוחי אודיעה דברי אתכם׃

²³Kääntykää minun puoleeni, minä opetan teitä, saatan teidät tuntemaan opetukseni ja tietoni.

²⁴יען קראתי ותמאנו נטיתי ידי ואין מקשיב׃

²⁴"Minä kutsuin teitä, mutta te ette siitä piitanneet, minä uhkasin teitä, eikä kukaan kavahtanut.

²⁵ותפרעו כל עצתי ותוכחתי לא אביתם׃

²⁵Yhtäkään neuvoani ette ole ottaneet varteen, opetukseni ei ole kelvannut teille.

²⁶גם אני באידכם אשחק אלעג בבא פחדכם׃

²⁶Niinpä minä nauran, kun teidän käy huonosti, pilkkaan, kun tulee aika jota kauhistutte,

²⁷בבא כשאוה פחדכם ואידכם כסופה יאתה בבא עליכם צרה וצוקה׃

²⁷kun pelko tulee yllenne kuin rajuilma ja onnettomuus iskee tuulispäänä, kun osaksenne tulee ahdinko ja vaiva.

²⁸אז יקראנני ולא אענה ישחרנני ולא ימצאנני׃

²⁸Silloin te huudatte minua, mutta minä en vastaa, etsitte minua, ettekä löydä.

²⁹תחת כי שנאו דעת ויראת יהוה לא בחרו׃

²⁹Te vihasitte tietoa, ette halunneet totella Herraa,

³⁰לא אבו לעצתי נאצו כל תוכחתי׃

³⁰te vähät välititte, kun teitä neuvoin, ette antaneet arvoa ohjeilleni.

³¹ויאכלו מפרי דרכם וממעצתיהם ישבעו׃

³¹Niinpä saatte syödä tekojenne hedelmät, niellä kurkun täydeltä juonianne.

³²כי משובת פתים תהרגם ושלות כסילים תאבדם׃

³²Uppiniskaisuus on tyhmälle tuhoksi, huolettomuuteensa hullu kuolee.

³³ושמע לי ישכן בטח ושאנן מפחד רעה׃

³³Mutta joka minua kuulee, on turvassa, hänen ei tarvitse pelätä mitään pahaa."