1חכמות בנתה ביתה חצבה עמודיה שבעה׃
1Viisaus on rakentanut itselleen talon, seitsenpylväisen rakennuksen.
2טבחה טבחה מסכה יינה אף ערכה שלחנה׃
2Hän on teuraansa teurastanut, maustanut viinin, kattanut pöydän
3שלחה נערתיה תקרא על גפי מרמי קרת׃
3ja lähettänyt palvelustyttönsä kaupunkiin kuuluttamaan sen kukkuloilta:
4מי פתי יסר הנה חסר לב אמרה לו׃
4"Oletko kokematon? Tule silloin tänne!" Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
5לכו לחמו בלחמי ושתו ביין מסכתי׃
5"Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut.
6עזבו פתאים וחיו ואשרו בדרך בינה׃
6Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä."
7יסר לץ לקח לו קלון ומוכיח לרשע מומו׃
7Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua, jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen.
8אל תוכח לץ פן ישנאך הוכח לחכם ויאהבך׃
8Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua.
9תן לחכם ויחכם עוד הודע לצדיק ויוסף לקח׃
9Neuvo viisasta, ja hän viisastuu yhä, opeta hurskasta, ja hän oppii lisää.
10תחלת חכמה יראת יהוה ודעת קדשים בינה׃
10Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.
11כי בי ירבו ימיך ויוסיפו לך שנות חיים׃
11"Minä, viisaus, lisään elinpäiviäsi, kartutan elämäsi vuosia.
12אם חכמת חכמת לך ולצת לבדך תשא׃
12Jos elät viisaasti, hyödyt viisaudestasi itse, holtittomasta elämästä kärsit itse."
13אשת כסילות המיה פתיות ובל ידעה מה׃
13Tyhmyys, se häpeämätön nainen, pieksee suutaan muttei ymmärrä mitään.
14וישבה לפתח ביתה על כסא מרמי קרת׃
14Kaupungin korkeimmalla paikalla hän valtiaan tavoin istuu ovellaan
15לקרא לעברי דרך המישרים ארחותם׃
15ja kutsuu talon ohi kulkevia, jotka vakaasti vaeltavat omaa tietään:
16מי פתי יסר הנה וחסר לב ואמרה לו׃
16"Oletko kokematon? Tule silloin tänne!" Ja ymmärtämättömille hän sanoo:
17מים גנובים ימתקו ולחם סתרים ינעם׃
17"Varastettu vesi makealta maistuu, herkuista parhain on salaa syöty leipä."
18ולא ידע כי רפאים שם בעמקי שאול קראיה׃
18Eikä toinen aavista, että se on varjojen talo, tuonelan kuilu tuota kutsua kuulevalle.