1平穏であって、ひとかたまりのかわいたパンのあるのは、争いがあって、食物の豊かな家にまさる。
1Tanghou gaw huaia muanna toh a hoihjaw, in kinaknaa dim sangin.
2賢いしもべは身持の悪いむすこを治め、かつ、その兄弟たちの中にあって、資産の分け前を獲る。
2Sikha pil taka hihin tapa zumhuaina omsak tungah vai a hawm ding, huan unaute laka goutanna ah tan a nei ding hi.
3銀を試みるものはるつぼ、金を試みるものは炉、人の心を試みるものは主である。
3Huansiangna bel dangka ading ahi, huan meipi dangkaeng ading: himahleh TOUPAN lungtangte a endik.
4悪を行う者は偽りのくちびるに聞き、偽りをいう者は悪しき舌に耳を傾ける。
4Hoihlou hihmin gilou mukte a limsaka; huan juauhatin siatna lei a bil a doh hi.
5貧しい者をあざける者はその造り主を侮る、人の災を喜ぶ者は罰を免れない。
5Kuapeuh genthei musitin amah Bawlpa a simmoh ahi; huan kuapeuh tuahsiatni a kipak gawt louhin a om kei ding hi.
6孫は老人の冠である、父は子の栄えである。
6Naupangte naupangte mi upate manglukhu ahi uh; huan naupang thupina a pate uh ahi.
7すぐれた言葉は愚かな者には似合わない、まして偽りを言うくちびるは君たる者には似合わない。
7Thugen hoih mi hai toh a kilawm kei: muk juauthei lal toh a kilawm kei sem.
8まいないはこれを贈る人の目には幸運の玉のようだ、その向かう所、どこでも彼は栄える。
8A nei mit ah thilpiak suangmantam bang ahi: koilam peuha a kiheina ah, a lohching hi.
9愛を追い求める人は人のあやまちをゆるす、人のことを言いふらす者は友を離れさせる。
9Kuapeuh tatlekna khuhin itna a zong hi: himahleh kuapeuh thubuaia nuam nasain lawm pite a khendalh hi.
10一度の戒めがさとき人に徹するのは、百度の懲しめが愚かな人に徹するよりも深い。
10Theihsiamna nei mi sungah taina a lut thuk jaw mihai sunga vuakna za khat sangin.
11悪しき者はただ、そむく事のみを求める、それゆえ、彼に向かっては残忍な使者がつかわされる。
11Mi hoihlouin helna kia a zonga; huaijiakin sawltak khel amah dou dinga sawlin a om ding.
12愚かな者が愚かな事をするのに会うよりは、子をとられた雌ぐまに会うほうがよい。
12Vompi a noute laksaka omin mi tuak hen, a hainaa mi hai sangin.
13悪をもて善に報いる者は、悪がその家を離れることがない。
13Kuapeuh hoih sika gilou kipahman pia, a in akipan gilou a pai mang kei ding.
14争いの初めは水がもれるのに似ている、それゆえ、けんかの起らないうちにそれをやめよ。
14Kinakna kipatna min tui a khahkhiak bang ahi: buaijiakin kinakna a om main, kiselna pai sanin.
15悪しき者を正しいとする者、正しい者を悪いとする者、この二つの者はともに主に憎まれる。
15Kuapeuh gilou siamtangsak, kuapeuh mi diktat mohpaih, amau gel TOUPA adingin kihhuai ahi tuaktuak uhi.
16愚かな者はすでに心がないのに、どうして知恵を買おうとして手にその代金を持っているのか。
16Huaijiakin pilna lei dingin mi hai khut ah a man a om ahia, theihsiamna a neikei chih theiin?
17友はいずれの時にも愛する、兄弟はなやみの時のために生れる。
17Lawmin chiklaipeuhin a it gigea, huan vangtahna dingin unau khat a piang hi.
18知恵のない人は手をうって、その隣り人の前で保証をする。
18Mi theihsiamna beiin khut a benga, a inveng maah mohkhu dingin a hongom.
19争いを好む者は罪を好む、その門を高くする者は滅びを求める。
19Kinakna deihin tatlekna a deih hi: kuapeuh a kongpi dom sangin siatna a zong hi.
20曲った心の者はさいわいを得ない、みだりに舌をもって語る者は災に陥る。
20Kuapeuh lungtang sia neiin hoih a mu kei: huan lei hoihlou nei siatna ah a puk hi.
21愚かな子を生む者は嘆きを得る、愚か者の父は喜びを得ない。
21Kuapeuh mi hai suangin a lungkhamna dingin a suanga; huan mi hai pan nuamsakna a neikei.
22心の楽しみは良い薬である、たましいの憂いは骨を枯らす。
22Lungtang nuamsa damdawi hoih ahi: himahleh lungsim puakkham in guhte a keusak.
23悪しき者は人のふところからまいないを受けて、さばきの道をまげる。
23Mi gilouin a sunga kipanin thilpiak a la khiaa, vaihawmna lampi kilawmlou sak dingin.
24さとき者はその顔を知恵にむける、しかし、愚かな者は目を地の果にそそぐ。
24Theihsiamna nei mi maah pilna a om: himahleh mi hai mitte lei tawpah a om hi.
25愚かな子はその父の憂いである、またこれを産んだ母の痛みである。
25Tapa hai a pa adingin lungkhamna ahi, amah piangsaknu adingin khatna.
26正しい人を罰するのはよくない、尊い人を打つのは悪い。
26Mi diktat gawt leng a hoih keia, mi lian a tanna uh jiaka jep leng.
27言葉を少なくする者は知識のある者、心の冷静な人はさとき人である。愚かな者も黙っているときは、知恵ある者と思われ、そのくちびるを閉じている時は、さとき者と思われる。
27Kuapeuh a thute sitin theihna a neia: huan kuapeuh lungsim vot akipan theisiam mi ahi.Mi hai nangawn, a daih dide laiin, pila sim ahi: a mukte a chih laiin, pilvang banga ngaih ahi.
28愚かな者も黙っているときは、知恵ある者と思われ、そのくちびるを閉じている時は、さとき者と思われる。
28Mi hai nangawn, a daih dide laiin, pila sim ahi: a mukte a chih laiin, pilvang banga ngaih ahi.