¹Da tok Elifas fra Teman til orde og sa:

¹Nyt temanilainen Elifas alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:

²Kan vel en mann være til gagn for Gud? Nei, bare sig selv gagner den forstandige.

²-- Voiko ihminen olla hyödyksi Jumalalle? Ei. Vain itseään viisainkin ihminen voi hyödyttää.

³Er det til nogen nytte for den Allmektige at du er rettferdig, eller til nogen vinning at du vandrer ulastelig?

³Onko siitä jotakin etua Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein? Onko hänelle hyötyä siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti?

⁴Er det for din gudsfrykts skyld han refser dig eller går i rette med dig?

⁴Jumalanpelkosi vuoksiko hän sitten sinua kurittaa, senkö tähden hän kävisi oikeutta kanssasi?

⁵Er ikke din ondskap stor og dine misgjerninger uten ende?

⁵Eikö sinun pahuutesi ole suuri? Eivätkö sinun syntisi ole loppumattomat?

⁶Du tok jo pant av dine brødre uten grunn og drog klærne av de nakne.

⁶Olet aiheetta ottanut veljeltäsi pantin, riistänyt häneltä hänen ainoan vaatteensa.

⁷Du gav ikke den trette vann å drikke, og den sultne nektet du brød.

⁷Uupuneelle et ole antanut vettä, nälkäiselle et ole ojentanut leipäpalaa.

⁸Men den som gikk frem med vold, han fikk landet i eie, og den som var høit aktet, bodde i det.

⁸Katsot, että maa kuuluu sille, jonka on valta, vain hänen suosikkinsa saavat sitä asua.

⁹Enker har du latt fare tomhendt, og farløses armer blev knust.

⁹Lesket saivat lähteä luotasi tyhjin käsin, orpojen kädet sinä sysäsit syrjään.

¹⁰Derfor er det snarer rundt omkring dig, og en hastig redsel forferder dig.

¹⁰Ihmekö siis, että sinun ympärillesi on viritetty ansoja, että yhtäkkiä joudut kauhun valtaan.

¹¹Eller ser du ikke mørket og den vannflom som dekker dig?

¹¹Päivä pimenee, et voi nähdä mitään, ja vedet vyöryvät sinun ylitsesi.

¹²Er ikke Gud høi som himmelen? Og se de øverste stjerner, hvor høit de står!

¹²Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso taivaanlakea ja tähtiä. Katso taivaan korkeutta.

¹³Og du sier: Hvad vet Gud? Kan han vel dømme gjennem mørket?

¹³Silti sinä sanot: "Mitä Jumala voisi tietää! Voisiko hän tuomita pilvien lävitse?

¹⁴Skyene er et dekke for ham, så han ikke ser noget, og på himmelens hvelving vandrer han.

¹⁴Pilvethän peittävät hänet, ei hän tänne näe, hän kulkee tietään kaukana taivaan äärillä."

¹⁵Vil du følge den sti som syndens menn vandret på i de gamle dager,

¹⁵Etkö sinä vaella niitä polkuja, joita väärintekijät aina ovat vaeltaneet?

¹⁶de som blev bortrykket før tiden, og under hvis føtter grunnen fløt bort som en strøm,

¹⁶Heidät on temmattu pois ennen aikojaan, niin kuin talo, jonka perustukset virta on syönyt.

¹⁷de menn som sa til Gud: Vik fra oss, og som spurte hvad den Allmektige vel skulde kunne gjøre for dem,

¹⁷He sanoivat Jumalalle: "Jätä meidät rauhaan! Mitäpä Kaikkivaltias voisi meille tehdä?"

¹⁸enda han hadde fylt deres hus med det som var godt? - Men de ugudeliges tanker er lang fra mine tanker. -

¹⁸Kuitenkin juuri hänen ansiostaan heidän talonsa olivat täynnä kaikkea hyvää. Väärämielisten suunnitelmat ovat vastoin Jumalan tahtoa.

¹⁹De rettferdige så det* og gledet sig, og de uskyldige spottet dem: / {* JBS 22, 16.}

¹⁹Oikeamieliset näkevät heidän tuhonsa ja iloitsevat, se, joka itse on nuhteeton, voi nyt heitä pilkata:

²⁰Sannelig, våre fiender er tilintetgjort, og ild har fortært deres overflod.

²⁰"Kas niin, heidän rikkautensa on mennyttä, ja mitä jää jäljelle, sen nielee tuli."

²¹Forlik dig nu med ham, så vil du få fred! Og så skal lykke times dig.

²¹Tee sovinto Jumalan kanssa, Job, elä hänen tahtonsa mukaan, niin saat jälleen onnen.

²²Ta imot lærdom av hans munn og legg dig hans ord på hjerte!

²²Kun hän sinua opettaa, kuule häntä, talleta sydämeesi hänen sanansa.

²³Vender du om til den Allmektige, da skal din lykke bli bygget op igjen; men du må få urett bort fra dine telt.

²³Jos palaat Kaikkivaltiaan luo, hän nostaa sinut jälleen. Jos karkotat vääryyden talostasi,

²⁴Kast ditt gull i støvet og ditt Ofir-gull blandt bekkenes stener!

²⁴jos puhdas kulta on sinulle pelkkää tomua ja Ofirin kulta vain puron kiviä

²⁵Så skal den Allmektige være ditt gull, være som dynger av sølv for dig,

²⁵-- onhan Kaikkivaltias sinun aarteesi, kaikkea kultaa ja hopeaa arvokkaampi --

²⁶for da skal du glede dig i den Allmektige og løfte ditt åsyn til Gud.

²⁶silloin Kaikkivaltias antaa osaksesi ilon, saat kohottaa kasvosi Jumalaa kohden.

²⁷Du skal bede til ham, og han skal høre dig, og du skal opfylle dine løfter,

²⁷Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä saat uhrata hänelle sen minkä olet luvannut.

²⁸og setter du dig noget fore, da skal det lykkes for dig, og over dine veier skal det skinne lys;

²⁸Mihin tahansa ryhdytkin, se onnistuu, valo loistaa sinun teilläsi.

²⁹når de fører nedover, skal du si: Opover! Han skal frelse den som slår sitt øie ned;

²⁹Sen, joka kerskuu, hän painaa maahan, mutta nöyrän hän nostaa.

³⁰han skal redde endog den som ikke er uskyldig; ved dine henders renhet skal han bli reddet*. / {* når du beder for ham. 1TI 2, 8. JAK 5 16.}

³⁰Syyllisenkin Jumala voi pelastaa. Jos sinulla on puhtaat kädet, saat varmasti avun.