¹Men hør nu, Job, på min tale og lytt til alle mine ord!

¹Ja nyt, Job, kuuntele minun sanojani, kuuntele tarkoin, mitä minä puhun.

²Se, jeg har åpnet mine leber, allerede taler min tunge i min munn.

²Nyt minä avaan suuni, kieleni liikkuu ja muovaa sanoja.

³Ærlige og opriktige er mine ord, og hvad jeg vet, skal mine leber uttale likefrem.

³Minun sanani tulevat rehellisestä sydämestä, minun huuleni puhuvat kirkasta tietoa.

⁴Guds Ånd har skapt mig, og den Allmektiges ånde holder mig live.

⁴Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän.

⁵Hvis du kan, så svar mig! Rust dig mot mig, tred frem!

⁵Vastaa minulle, jos voit, esitä perustelusi, asetu sanojesi taakse.

⁶Se, jeg er din like for Gud, også jeg er dannet av ler.

⁶Minä olen Jumalalle saman arvoinen kuin sinä, samasta savesta meidät on tehty.

⁷Redsel for mig skal ikke overvelde dig, og min myndighet ikke tynge dig.

⁷Miksi siis pelkäisit minua? Minun käteni ei sinua maahan paina.

⁸Sannelig, du har sagt i mitt nærvær, så lød dine ord som jeg hørte:

⁸Minä kuulin sinun puheesi, omin korvin kuulin, kuinka sanoit:

⁹Ren er jeg, uten brøde, plettfri er jeg og fri for misgjerning;

⁹"Minä olen viaton, minä en ole tehnyt vääryyttä. En ole tehnyt syntiä. Minä olen puhdas.

¹⁰men Gud søker grunn til fiendskap mot mig, han akter mig for sin uvenn;

¹⁰Hän tässä sepittää syytöksiä minua vastaan ja kohtelee minua vihollisenaan.

¹¹han setter mine føtter i stokken og vokter på alle mine veier.

¹¹Hän kytkee minut jalkapuuhun, hän tarkkaa kaikkia teitäni."

¹²Nei, i dette har du ikke rett, svarer jeg dig; Gud er jo større enn et menneske.

¹²Minun on pakko sanoa: sinä olet väärässä. Onhan Jumala suurempi kuin ihminen.

¹³Hvorfor går du i rette med ham? Han svarer jo ikke et eneste ord.

¹³Miksi sinä yhä käräjöit hänen kanssaan? Miksi väität, että hän ei vastaa ihmisen sanoihin?

¹⁴Men én gang taler Gud, ja to ganger hvis mennesket ikke akter på det.

¹⁴Kyllä Jumala puhuu, puhuu toisenkin kerran, mutta ihmiset eivät sitä huomaa.

¹⁵I drøm, i nattlig syn, når dyp søvn faller på menneskene, når de slumrer på sitt leie,

¹⁵Unessa, öisessä näyssä hän puhuu. Kun ihminen vaipuu uneen, kun hän nukkuu vuoteellaan,

¹⁶da åpner han deres ører og trykker sitt segl på advarselen til dem,

¹⁶silloin Jumala avaa hänen korvansa ja varoittaa ja uhkaa

¹⁷for å få mennesket til å la sin gjerning fare og for å utrydde overmotet hos mannen,

¹⁷saadakseen hänet luopumaan pahoista teoista ja karsiakseen hänestä ylpeyden,

¹⁸for å berge hans sjel fra graven og hans liv fra å rammes av det drepende spyd.

¹⁸sillä Jumala tahtoo pelastaa hänet joutumasta hautaan tai juoksemasta keihäiden saaliiksi.

¹⁹Mennesket tuktes også med smerter på sitt leie, og en stadig uro går gjennem marg og ben.

¹⁹Tautivuoteen tuskat puhuttelevat nekin ihmistä, kun kipu repii hänen luitaan hellittämättä.

²⁰Han vemmes ved brød og hans sjel ved lekker mat.

²⁰Leipää hän ei huoli, hän inhoaa sitä, edes mieliruoka ei hänelle kelpaa.

²¹Hans kjøtt tæres bort, så en ikke ser det mere, og hans ben, som en før ikke så, ligger bare;

²¹Hänen ruumiinsa kuihtuu olemattomiin, kaikki hänen luunsa erottuvat nahkan alta.

²²hans sjel kommer nær til graven og hans liv til dødens engler.

²²Hänen tiensä käy hautaa kohden, tuonelan mahdit odottavat häntä.

²³Er det da hos ham en engel, en tolk, en av tusen, som forkynner mennesket dets rette vei,

²³Ehkä hänen vierellään on silloin enkeli, puolestapuhuja, yksi tuhansista, niistä, jotka ilmoittavat ihmisille, mikä on oikein.

²⁴da ynkes Gud over ham og sier: Fri ham fra å fare ned i graven! Jeg har fått løsepenger.

²⁴Ehkä Jumala armahtaa häntä ja sanoo enkelille: "Vapauta hänet vaipumasta hautaan, olen saanut hänestä lunnaat!"

²⁵Hans kropp blir da frodigere enn i ungdommen, han blir atter som i sin ungdoms dager.

²⁵Silloin hänen ruumiinsa elpyy, hänestä tulee yhtä uljas kuin hän oli nuoruutensa päivinä.

²⁶Han beder til Gud, og han er ham nådig; han ser Guds åsyn med jubel, og han gir mennesket dets rettferdighet tilbake.

²⁶Hän rukoilee, ja Jumala on hänelle suosiollinen, hän saa riemuiten katsella Jumalan kasvoja. Jumala on hänet pelastanut.

²⁷Han synger for menneskene og sier: Jeg hadde syndet og gjort det rette kroket, men han gjengjeldte mig det ikke;

²⁷Hän laulaa kaikille ihmisille: "Olin tehnyt syntiä, olin vääntänyt vääräksi suoran, mutta hän ei mitannut minulle ansioni mukaan.

²⁸han har fridd min sjel fra å fare ned i graven, og mitt liv ser lyset med lyst.

²⁸Hän lunasti minut, en joutunut hautaan, minä saan yhä kulkea valossa."

²⁹Se, alt dette gjør Gud to ganger, ja tre, mot en mann

²⁹Näin Jumala tekee ihmiselle. Kerran toisensa jälkeen

³⁰for å frelse hans sjel fra graven, så han omstråles av de levendes lys.

³⁰Jumala pelastaa hänet kuoleman kidasta. Hän saa yhä katsella elämän valoa.

³¹Gi akt, Job, hør på mig! Ti, så jeg får tale.

³¹Tarkkaa sanojani, Job, kuuntele minua, ole sinä nyt hiljaa ja anna minun puhua.

³²Har du ord, så svar mig, tal! Jeg vil gjerne gi dig rett.

³²Jos sinulla kuitenkin on jotakin sanottavaa, sano toki -- mielelläni minä soisin sinun olevan oikeassa!

³³Hvis ikke, så hør du på mig! Ti, så jeg får lære dig visdom.

³³Mutta jos sinulla ei ole sanottavaa, kuuntele sinä minua ja ole hiljaa, kun minä opetan sinulle, mitä viisaus on.