¹Og Herren svarte Job ut av et stormvær og sa:

¹Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

²Hvem er han som formørker mitt råd med ord uten forstand?

²-- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?

³Nuvel, omgjord dine lender som en mann! Så vil jeg spørre dig, og du skal lære mig.

³Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

⁴Hvor var du da jeg grunnfestet jorden? Si frem hvis du vet det!

⁴Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

⁵Hvem fastsatte vel dens mål? Vet du det? Eller hvem spente målesnor ut over den?

⁵Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli?

⁶Hvor blev dens støtter rammet ned, eller hvem la dens hjørnesten,

⁶Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

⁷mens alle morgenstjerner jublet, og alle Guds sønner ropte av fryd?

⁷kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

⁸Og hvem lukket for havet med dører, da det brøt frem og gikk ut av mors liv,

⁸Kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

⁹da jeg gjorde skyer til dets klædebon og skodde til dets svøp

⁹Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren, myrskypilvillä sen kapaloin.

¹⁰og merket av en grense for det og satte bom og dører

¹⁰Minä laadin sille lait ja rajat ja asetin portit ja salvat sen tielle,

¹¹og sa: Hit skal du komme og ikke lenger, her skal dine stolte bølger legge sig?

¹¹sanoin: "Tähän asti, ei edemmäs! Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja."

¹²Har du i dine dager befalt morgenen å bryte frem, har du vist morgenrøden dens sted,

¹²Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

¹³forat den skulde gripe fatt i jordens ender, og de ugudelige rystes bort fra den?

¹³niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?

¹⁴Jorden tar da form likesom ler under seglet, og tingene treder frem som et klædebon,

¹⁴Aamuruskon syttyessä maa muuttuu kuin savi, johon painetaan sinetti: kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.

¹⁵og de ugudelige unddras sitt lys*, og den løftede arm knuses. / {* d.e. mørket; JBS 24, 17.}

¹⁵Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa. Röyhkeän käsivarsi murskataan.

¹⁶Er du kommet til havets kilder, og har du vandret på dypets bunn?

¹⁶Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan?

¹⁷Har dødens porter vist sig for dig, og har du sett dødsskyggens porter?

¹⁷Nousivatko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

¹⁸Har du sett ut over jordens vidder? Si frem dersom du kjenner alt dette!

¹⁸Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten? Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!

¹⁹Hvor er veien dit hvor lyset bor? Og mørket - hvor er dets sted,

¹⁹Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?

²⁰så du kunde hente det frem til dets område, så du kjente stiene til dets hus?

²⁰Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa?

²¹Du vet det vel; dengang blev du jo født, og dine dagers tall er stort.

²¹Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen niitä, niin suuri on päiviesi luku!

²²Er du kommet til forrådskammerne for sneen, og har du sett forrådshusene for haglet,

²²Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot?

²³som jeg har opspart til trengselens tid, til kampens og krigens dag?

²³Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten.

²⁴Hvad vei følger lyset når det deler sig, og østenvinden når den spreder sig over jorden?

²⁴Tunnetko valon kulkutiet? Mistä nousee polttava itätuuli?

²⁵Hvem har åpnet renner for regnskyllet og vei for lynstrålen

²⁵Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle, kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?

²⁶for å la det regne over et øde land, over en ørken hvor intet menneske bor,

²⁶Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?

²⁷for å mette ørk og øde og få gressbunnen til å gro?

²⁷Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan, niin että se vehmaana viheriöi?

²⁸Har regnet nogen far? Eller hvem har avlet duggens dråper?

²⁸Kuka on sateen isä? Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?

²⁹Av hvis liv er vel isen gått frem, og himmelens rim - hvem fødte det?

²⁹Kenen kohdusta syntyy jää, kenen sylistä taivainen huurre,

³⁰Vannet blir hårdt som sten, og havets overflate stivner.

³⁰kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?

³¹Kan du knytte Syvstjernens bånd, eller kan du løse Orions lenker?

³¹Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet?

³²Kan du føre Dyrekretsens stjernebilleder frem i rette tid, og Bjørnen med dens unger* - kan du styre deres gang? / {* JBS 9, 9.}

³²Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?

³³Kjenner du himmelens lover? Fastsetter du dens herredømme over jorden?

³³Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

³⁴Kan din røst nå op til skyen, så en flom av vann dekker dig?

³⁴Kantaako äänesi pilviin asti, kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?

³⁵Kan du sende ut lynene, så de farer avsted, så de sier til dig: Se, her er vi?

³⁵Sinkoatko sinä salamoita, sanovatko ne sinulle: "Tässä olen, käske"?

³⁶Hvem har lagt visdom i de mørke skyer, eller hvem har lagt forstand i luftsynet?

³⁶Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden? Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?

³⁷Hvem teller skyene med visdom, og himmelens vannsekker - hvem heller vannet ut av dem,

³⁷Kuka viisas voi laskea pilvien luvun? Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,

³⁸når støvet flyter sammen til en fast masse, og jordklumpene henger fast ved hverandre?

³⁸kun maa on kuin valettua metallia ja multa on kovettunut kokkareiksi?

³⁹Sinäkö metsästät leijonalle saaliin, sinäkö ruokit sen pennut,

⁴⁰kun ne kyyristelevät luolassaan tai odottavat tiheikössä?

⁴¹Sinäkö tuot ruoan korpille, kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?