¹Ikke oss, Herre, ikke oss, men ditt navn gi du ære for din miskunnhets, for din trofasthets skyld!

¹Älä meille, Herra, älä meille anna kunniaa, mutta anna kunnia omalle nimellesi, sinä hyvä ja uskollinen!

²Hvorfor skal hedningene si: Hvor er nu deres Gud?

²Miksi saisivat vieraat kansat sanoa: "Missä on heidän jumalansa?"

³Vår Gud er jo i himmelen; han gjør alt det han vil.

³Meidän Jumalamme on taivaassa. Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.

⁴Deres avguder er sølv og gull, et verk av menneskehender.

⁴Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä.

⁵De har munn, men taler ikke; de har øine, men ser ikke;

⁵Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe.

⁶de har ører, men hører ikke; de har nese, men lukter ikke.

⁶Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista.

⁷Deres hender føler ikke, deres føtter går ikke; de gir ingen lyd med sin strupe.

⁷Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.

⁸Som de selv er, blir de som gjør dem, hver den som setter sin lit til dem.

⁸Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät, kaikki, jotka niihin turvaavat.

⁹Israel, sett din lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

⁹Sinä, Israel, luota Herraan! Hän on sinun turvasi ja kilpesi.

¹⁰Arons hus, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

¹⁰Aaronin suku, luota Herraan! Hän on sinun turvasi ja kilpesi.

¹¹I som frykter Herren, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

¹¹Te, Herran palvelijat, luottakaa Herraan! Hän on teidän turvanne ja kilpenne.

¹²Herren kom oss i hu; han skal velsigne, han skal velsigne Israels hus, han skal velsigne Arons hus,

¹²Herra muistaa meitä ja siunaa meitä, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua.

¹³han skal velsigne dem som frykter Herren, de små med de store.

¹³Herra siunaa niitä, jotka häntä palvelevat, niin pieniä kuin suuria.

¹⁴Herren la eder vokse i tall, eder og eders barn!

¹⁴Lisätköön Herra kansaansa, teitä ja lapsianne, polvesta polveen.

¹⁵Velsignet være I av Herren, himmelens og jordens skaper!

¹⁵Siunatkoon teitä Herra, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.

¹⁶Himmelen er Herrens himmel, men jorden har han gitt menneskenes barn.

¹⁶Taivas on Herran, maan hän on antanut ihmisille.

¹⁷De døde lover ikke Herren, ingen av dem som farer ned i dødsrikets stillhet;

¹⁷Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei yksikään, joka on hiljaisuuteen laskeutunut.

¹⁸men vi skal love Herren fra nu av og inntil evig tid. Halleluja!

¹⁸Mutta me kiitämme Herraa nyt ja ikuisesti. Halleluja!