¹En sang ved festreisene. Jeg løfter mine øine op til fjellene; hvor skal min hjelp komme fra?

¹Matkalaulu. Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?

²Min hjelp kommer fra Herren, himmelens og jordens skaper.

²Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.

³Han skal ingenlunde la din fot vakle, din vokter skal ingenlunde slumre.

³Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee.

⁴Se, han slumrer ikke og sover ikke, Israels vokter.

⁴Ei hän väsy, ei hän nuku, hän on Israelin turva.

⁵Herren er din vokter, Herren er din skygge ved din høire hånd.

⁵Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi.

⁶Solen skal ikke stikke dig om dagen, ei heller månen om natten.

⁶Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä.

⁷Herren skal bevare dig fra alt ondt, han skal bevare din sjel.

⁷Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi.

⁸Herren skal bevare din utgang og din inngang fra nu av og inntil evig tid.

⁸Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.