1Av David, da han tedde sig som vanvittig for Abimelek, og denne jog ham fra sig, og han gikk bort.
1Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi. (H34:2)Minä tahdon aina ylistää Herraa, lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!
2Jeg vil love Herren til enhver tid, hans pris skal alltid være i min munn.
2(H34:3)Herran hyvyyden tähden minä ylistän itseäni onnelliseksi. Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat.
3Min sjel skal rose sig av Herren; de saktmodige skal høre det og glede sig.
3(H34:4)Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!
4Pris Herrens storhet med mig, og la oss sammen ophøie hans navn!
4(H34:5)Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta.
5Jeg søkte Herren, og han svarte mig, og han fridde mig fra alt det som forferdet mig.
5(H34:6)Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä.
6De så op til ham og strålte av glede, og deres åsyn rødmet aldri av skam.
6(H34:7)Minä olin avuton ja huusin apua. Herra kuuli minua ja pelasti minut kaikesta hädästä.
7Denne elendige ropte, og Herren hørte, og han frelste ham av alle hans trengsler.
7(H34:8)Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät.
8Herrens engel leirer sig rundt omkring dem som frykter ham, og han utfrir dem.
8(H34:9)Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen.
9Smak og se at Herren er god! Salig er den mann som tar sin tilflukt til ham.
9(H34:10)Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä! Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät.
10Frykt Herren, I hans hellige! For intet fattes dem som frykter ham.
10(H34:11)Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin.
11De unge løver lider nød og hungrer, men dem som søker Herren, fattes ikke noget godt.
11(H34:12)Tulkaa, lapset, ja kuulkaa minua! Minä opetan teille, mitä on Herran pelko.
12Kom, barn, hør mig! Jeg vil lære eder Herrens frykt.
12(H34:13)Jos odotat elämältä hyvää ja toivot pitkää ikää,
13Hvem er den mann som har lyst til liv, som ønsker sig dager til å se lykke?
13(H34:14)niin varo kieltäsi, älä päästä huulillesi petoksen sanaa.
14Hold din tunge fra ondt og dine leber fra å tale svik!
14(H34:15)Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa!
15Vik fra ondt og gjør godt, søk fred og jag efter den!
15(H34:16)Herran silmät katsovat vanhurskaita, hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa.
16Herrens øine er vendt til de rettferdige, og hans ører til deres rop.
16(H34:17)Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan, heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.
17Herrens åsyn er imot dem som gjør ondt, for å utrydde deres ihukommelse av jorden.
17(H34:18)Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikesta hädästä.
18Hine roper, og Herren hører, og av alle deres trengsler utfrir han dem.
18(H34:19)Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19Herren er nær hos dem som har et sønderbrutt hjerte, og han frelser dem som har en sønderknust ånd.
19(H34:20)Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa.
20Mange er den rettferdiges ulykker, men Herren utfrir ham av dem alle.
20(H34:21)Herra varjelee häntä, ei yksikään hänen luunsa murru.
21Han tar vare på alle hans ben, ikke ett av dem blir sønderbrutt.
21(H34:22)Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa, tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet.
22Ulykke dreper den ugudelige, og de som hater den rettferdige, dømmes skyldige.
22(H34:23)Niitä, jotka turvaavat Herraan, ei kohtaa tuomio. Hän lunastaa heidät vapaiksi.
23Herren forløser sine tjeneres sjel, og ingen av dem som tar sin tilflukt til ham, dømmes skyldig.