1En sang; en salme av Korahs barn; til sangmesteren; efter Mahalat leannot*; en læresalme av Heman, esrahitten. / {* meningen uviss.}
1Korahilaisten psalmilaulu. Laulunjohtajalle. Kuorolauluna laulettavaksi. Esrahilaisen Hemanin virsi. (H88:2)Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi.
2Herre, min frelses Gud! Om dagen og om natten roper jeg for dig.
2(H88:3)Nouskoon rukoukseni sinun kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen!
3La min bønn komme for ditt åsyn, bøi ditt øre til mitt klagerop!
3(H88:4)Paljon, ylen määrin olen kärsinyt, olen tuonelan kynnyksellä.
4For min sjel er mett av ulykker, og mitt liv er kommet nær til dødsriket.
4(H88:5)Toistenkin mielestä olen valmis hautaan. Minä olen kuin voimansa menettänyt soturi,
5Jeg aktes like med dem som farer ned i hulen; jeg er som en mann uten kraft,
5(H88:6)olen jäänyt yksin, kuin olisin jo kuollut. Minä virun kuin kaatuneet haudoissaan -- nuo, joita sinä et enää muista, joita kätesi ei auta.
6frigitt* som en av de døde, lik de ihjelslagne som ligger i graven, som du ikke mere kommer i hu, fordi de er skilt fra din hånd. / {* d.e. ikke lenger stående i din tjeneste.}
6(H88:7)Sinä olet syössyt minut syvyyksien perille, pimeään, pohjattomaan kuiluun.
7Du har lagt mig i dypenes hule, på mørke steder, i avgrunner.
7(H88:8)Sinun vihasi on raskaana ylläni, sinun aaltosi vyöryvät pääni päällä. (sela)
8Din vrede tynger på mig, og med alle dine bølger trenger du mig. Sela.
8(H88:9)Sinä olet karkottanut ystävät luotani, niin kammottavaksi olet minut tehnyt. Olen kuin vanki, en pääse vapaaksi.
9Du har drevet mine kjenninger langt bort fra mig, du har gjort mig vederstyggelig for dem; jeg er stengt inne og kommer ikke ut.
9(H88:10)Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin, kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja ojennan käsiäni sinua kohti.
10Mitt øie er vansmektet av elendighet; jeg har påkalt dig, Herre, hver dag, jeg har utbredt mine hender til dig.
10(H88:11)Ethän sinä kuolleille tee ihmeitä, eivät varjot nouse sinua ylistämään. (sela)
11Mon du gjør undergjerninger for de døde, eller mon dødninger står op og priser dig? Sela.
11(H88:12)Ei haudassa kerrota, että sinä armahdat, ei kadotuksessa, että olet uskollinen!
12Mon der fortelles i graven om din miskunnhet, i avgrunnen om din trofasthet?
12(H88:13)Tunnetaanko pimeydessä ihmeitäsi, puhutaanko hyvyydestäsi unohduksen maassa?
13Mon din undergjerning blir kjent i mørket, og din rettferdighet i glemselens land?
13(H88:14)Mutta minä huudan sinua, Herra, heti aamulla nousevat rukoukseni eteesi.
14Men jeg roper til dig, Herre, og om morgenen kommer min bønn dig i møte.
14(H88:15)Herra, miksi olet hylännyt minut, miksi kätket minulta kasvosi?
15Hvorfor, Herre, forkaster du min sjel? Hvorfor skjuler du ditt åsyn for mig?
15(H88:16)Nuoruudesta saakka on osani ollut kova ja kuolema on uhannut elämääni. Näännyksiin asti olen kantanut hirveää kuormaa, jonka olet minulle pannut.
16Elendig er jeg og døende fra ungdommen av; jeg bærer dine redsler, jeg må fortvile.
16(H88:17)Sinun vihasi on kulkenut ylitseni, kauhut musertavat minut.
17Din vredes luer har gått over mig, dine redsler har tilintetgjort mig.
17(H88:18)Kaiken päivää ne saartavat minua kuin vedet, ne piirittävät minua joka puolelta.
18De har omgitt mig som vann hele dagen, de har omringet mig alle sammen.
18(H88:19)Kaikki ystäväni sinä olet karkottanut, nyt on seuranani vain pimeys.
19Du har drevet venn og næste langt bort fra mig; mine kjenninger er det mørke sted.