1A Job odgovori in reče:
1Nyt Job sanoi:
2Doklej hočete žaliti dušo mojo in me tlačiti z besedami?
2-- Kuinka kauan te aiotte ahdistaa minua, ruhjoa minua puheillanne?
3Desetkrat ste me že zasramovali, in vas ni sram, da me tolikanj žalite!
3Kerran toisensa jälkeen olette minua pilkanneet, te ette häpeä piinata minua.
4Ako sem pa res kriv, krivda moja ostaja pri meni.
4Jos olisinkin rikkonut, minuahan se vain koskee.
5Če pa se res hočete veličati zoper mene in mi očitati sramoto mojo:
5Jos luulette, että voitte asettua yläpuolelleni, osoittakaa, että olen ansainnut tämän häpeän!
6vedite, da me je Bog okrivičil in me obdal z mrežo svojo.
6Ettekö te näe, että Jumala on tehnyt väärin minua kohtaan? Hän viritti minulle verkkonsa.
7Glej, vpijem: Sila se mi godi! a nihče me ne sliši, kličem za pomoč, pa ni sodbe zame.
7Jos huudan: "Tämä on väärin!", kukaan ei minua kuule, jos pyydän oikeutta, kukaan ei vastaa.
8Zagradil mi je pot, da ne morem preiti, in steze moje je zavil v temino.
8Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään.
9Slekel me je moje slave in venec mi je snel z glave.
9Hän on riistänyt minulta kunnian ja arvon, hän on temmannut päästäni seppeleen.
10Na vseh straneh me je podrl, da ginem, in izruval je kakor drevo upanje moje.
10Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä, hän repäisee pois minun toivoni kuin puun maasta.
11Storil je, da zoper mene plamti srd njegov in šteje me med nasprotnike svoje.
11Hänen vihansa on syttynyt, hän pitää minua vihollisenaan.
12Čete njegove so hkrati pridrle in napravile svojo pot zoper mene, in raztaborile so se okrog šatora mojega.
12Hänen joukkonsa tulevat yhtenä rintamana, joka puolelle ne rakentavat valleja, ne piirittävät minun majani.
13Brate moje je oddalil od mene, in znanci moji so se mi docela odtujili.
13Omat veljeni ovat jättäneet minut yksin, ystäväni ovat minusta vieraantuneet.
14Odtegujejo se mi bližnji sorodniki moji in zaupniki moji so me pozabili.
14Läheiseni ja tuttavani pysyvät poissa, muukalaiset, jotka otin kattoni alle, ovat unohtaneet minut.
15Gostači hiše moje in dekle moje me štejejo za tujca, inostranec sem postal v njih očeh.
15Orjattareni vieroksuvat minua, olen heille outo.
16Kličem hlapca svojega, a ne da mi odgovora, z usti svojimi ga milo moram prositi.
16Kutsun palvelijaani, mutta häntä ei kuulu, ei vaikka minä pyytämällä pyydän.
17Dih moj se gnusi ženi moji in smrad moj matere moje otrokom.
17Minun henkeni haisee -- vaimoni inhoaa sitä, omat veljeni sanovat: "Hän löyhkää."
18Celo deca me zaničuje; ko hočem vstati, govore zoper mene.
18Pahaiset kakaratkin minua halveksivat. Kun nousen seisomaan, he ovat heti ilkkumassa.
19Mrzé me vsi, ki sem se ž njimi srčno družil, in katere sem ljubil, so se obrnili zoper mene.
19Oma ystäväpiirini inhoaa minua, nekin, joita minä rakastin, torjuvat minut.
20Kosti mi lepé na koži in mesu, komaj zobrnice so mi ostale.
20Minä olen pelkkää luuta ja nahkaa, hampaani paljastuvat ikenien alta.
21Usmilite se me, usmilite se me, prijatelji moji, kajti roka Božja me je zadela.
21Säälikää minua, säälikää, te, jotka olette ystäviäni! Jumalan käsi on koskenut minuun.
22Zakaj me preganjate kakor Bog mogočni in se ne morete nasititi mesa mojega?
22Miksi tekin vainoatte minua, yhdessä Jumalan kanssa? Ettekö ole jo kylliksi minua kalvaneet?
23O da bi se zapisale besede moje, o da bi se začrtale v knjigo!
23Kunpa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, kunpa ne talletettaisiin kirjaan,
24Da bi jih v skalo vsekali z železnim pisalom in s svincem zalili za vekomaj!
24uurrettaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi taltalla hakaten, lyijyllä piirtäen!
25A jaz vem, da živi Odrešenik moj, in On, ki je poslednji, se postavi nad prahom;
25Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
26in ko bo za kožo mojo to telo strto, vendar bom gledal iz svojega mesa Boga,
26Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan,
27ki ga jaz sam bom gledal sebi v dobro, in ga bodo videle moje oči, in ne bodem mu tujec. Obisti moje koprne v meni.
27saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.
28Ako govorite, kako ga bomo preganjali! češ, da se je korenina hudobne stvari našla v meni,bojte se meča! kajti meč bo maščeval krivice, da bi vedeli, da je sodba.
28Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."
29bojte se meča! kajti meč bo maščeval krivice, da bi vedeli, da je sodba.
29Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari.