¹Kajti srebro ima svoje žile in zlato kraj, kjer se čisti.

¹Hopealla on lähteensä, kullalla huuhdontapaikkansa.

²Železo se dobiva iz zemlje in iz kamenja izpuščajo s topljenjem bron.

²Rauta otetaan maan kamarasta, kupari sulatetaan esiin kivestä.

³Temi napravljajo konec in preiskujejo do najskrajnejših mej kamene, skrite v temini in v smrtni senci.

³Ihminen lannistaa pimeyden, hän tutkii kaiken pohjia myöten, tutkii kallion pimeät uumenet.

⁴Navpik izkopljejo predor, koder popotnik ne hodi, po stezah, ki nanje noga ne stopi, se spuščajo doli in zibljejo semtertja daleč od ljudi.

⁴Kaukana asutuilta seuduilta hän louhii kaivoskuilun. Missä ei ihmisaskel kulje, siellä miehet ahkeroivat köyden varassa riippuen.

⁵Iz zemlje raste kruh, a pod njo rijejo kakor ogenj.

⁵Maasta kasvaa leipä, maan uumenissa myllertää voima kuin tuli.

⁶Med njenimi kameni se nahaja safir in gruče zlata so v njej.

⁶Kallioissa on lasuurikiveä, maan hiekassa kultaa.

⁷Te steze ropna ptica ni poznala in kraguljevo oko je ni videlo;

⁷On tie, jota ei korppikotka näe eikä haarahaukan silmä erota.

⁸ni po njej stopala ponosna zver in lev rjoveči ni po njej hodil.

⁸Sitä eivät astele vuorten pedot eivätkä leijonat kulje sitä pitkin.

⁹Trdega kamena se loti človek z roko svojo, izpodkopava gore od dna;

⁹Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten,

¹⁰prekope izsekava skozi skalovje in raznotere dragocenosti ugleda oko njegovo.

¹⁰hän louhii tunneleita kallioon, ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi.

¹¹Zajezuje struge, da ne solzé, in kar je skrito, prinaša na luč.

¹¹Virtojen lähteetkin ihminen patoaa, tuo päivänvaloon sen, mitä ei silmä ole nähnyt.

¹²Ali modrost, kje se nahaja? in kje je kraj razumnosti?

¹²Mutta viisaus -- missä se on? Missä asuu ymmärrys?

¹³Smrtni človek ne pozna njene cene, in v deželi živečih je ni najti.

¹³Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää.

¹⁴Brezno pravi: Ni je v meni, in morje govori: Ni je pri meni.

¹⁴Syvyydet sanovat: "Ei viisaus ole täällä", ja meri sanoo: "Ei liioin täällä minun luonani."

¹⁵Prečiščenega zlata ne moreš zanjo dati, ne dosti srebra odtehtati, da bi jo plačal.

¹⁵Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa, hopeaa ei punnita sen hinnaksi.

¹⁶Ne more se ceniti s čistim zlatom ofirskim, z dragocenim oniksom ali safirjem.

¹⁶Sitä ei voi ostaa Ofirin kullalla, ei kalliilla onykskivillä eikä safiireilla,

¹⁷Zlato in steklo se ji ne moreta primerjati, ne posoda iz prečiščenega zlata zanjo zamenjati.

¹⁷ei kulta, ei kirkkain lasi vedä sille vertaa, kalleimpiinkaan kultamaljoihin sitä ei voi vaihtaa.

¹⁸Koraljev in kristala ni poleg nje omenjati, in pridobiti modrost je veliko dražje nego bisere.

¹⁸Koralleista tai kristalleista on turha puhuakaan. Pussillinen viisautta on enemmän kuin kaikki helmet.

¹⁹Ne more se ji enačiti topas iz Etiopije, ne da se oceniti s čistim zlatom.

¹⁹Nubian topaasit eivät vedä viisaudelle vertaa, puhtain kulta ei riitä sen maksuksi.

²⁰Odkod torej prihaja modrost, in kje je kraj razumnosti?

²⁰Mistä viisaus on lähtöisin? Missä asuu ymmärrys?

²¹Prikrita je očem vseh živih bitij in skrita pticam pod nebom.

²¹Se on kätkössä, kukaan ei voi sitä nähdä, se on piilossa taivaan linnuiltakin.

²²Pogubljenje in smrt pravita: Glas o njej smo čuli z ušesi svojimi.

²²Kuolema sanoo, tuonela sanoo: "Vain huhu siitä on kulkenut korviimme."

²³Bog ve pot do nje, in on pozna njen kraj.

²³Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu.

²⁴Zakaj on gleda do koncev zemlje in vidi vse, kar je pod nebom.

²⁴Hän näkee maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla.

²⁵Ko je vetru določal težo in vode tehtal in meril,

²⁵Kun hän antoi tuulelle voiman, kun hän osoitti vesille rajat,

²⁶ko je ustanavljal postavo dežju in pot blisku in gromu:

²⁶kun hän sääti määräajat sateelle ja avasi ukkosen jylinälle tien,

²⁷tedaj jo je videl in jo naznanil, jo postavil, pa tudi preizkusil.In človeku je dejal: Glej, strah Gospodov je modrost, in ogibati se hudega je razumnost.

²⁷silloin hän näki viisauden, punnitsi sen, otti sen palvelukseensa, piti sen kanssa neuvoa.

²⁸In človeku je dejal: Glej, strah Gospodov je modrost, in ogibati se hudega je razumnost.

²⁸Ihmiselle hän sanoi: "Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa."