¹Kliči, pravim! Je li kdo, ki ti odgovori? in h kateremu iz svetnikov se obrneš?

¹Huuda sinä vain! Mutta vastaako sinulle kukaan? Kuka on se pyhä, jonka puoleen voisit kääntyä?

²Kajti neumneža umori srd, in bedaka ubije goreča jeza.

²Tyhmyri tukehtuu omaan raivoonsa, typeryksen surmaa oma vimma.

³Sam sem videl neumneža, da se je ukoreninjeval, a precej sem proklel prebivališče njegovo.

³Olen nähnyt, kuinka tyhmyrin käy: vaikka hän juurtuu lujasti maahan, hänet repäistään äkkiä irti.

⁴Daleč so ostali otroci njegovi od sreče in poteptani so bili med vrati, in nikogar ni bilo, ki bi jih bil rešil;

⁴Hänen lapsensa jäävät apua vaille, heidän oikeutensa poljetaan maahan kaupungin portissa, eikä kukaan puolusta heitä.

⁵njegovo žetev je pojedel lačnež, celó iz trnjeve ograje jo je pobral, in po imetju njegovem so hlastali žejni.

⁵Hänen maansa sadon syövät nälkäänsä toiset, kahmivat sen vaikka okaiden keskeltä ja käyvät ahnaasti kiinni hänen omaisuuteensa.

⁶Kajti nesreča ne prihaja iz prahu, in iz zemlje ne poganja nadloga,

⁶Onnettomuus ei idä mullassa, eivätkä vastoinkäymiset verso maan tomusta.

⁷ampak človek se rodi za nadlogo, kakor iskre letajo kvišku.

⁷Ihminen on syntynyt vaivaan niin kuin säkenet ovat syntyneet kohoamaan korkealle.

⁸Jaz pa, do Boga mogočnega bi se proseč obrnil in poročil pravdo svojo Bogu,

⁸Sinun sijassasi minä vetoaisin Jumalaan ja esittäisin asiani hänelle,

⁹ki nareja reči velike, da jih ni doumeti, čudna dela brez števila;

⁹hänelle, joka tekee suuria tekoja, meille tutkimattomia, tekee lukemattomia ihmetekoja.

¹⁰ki daje dežja na površje zemlje in vode pošilja na površino poljan,

¹⁰Hän antaa maalle sateen, hän lähettää pelloille veden,

¹¹da bi postavil ponižne v višavo in da se žalostni povzdignejo v srečo.

¹¹alhaiset hän korottaa, murheiset saavat pelastuksen riemun.

¹²On uničuje zvijačnih naklepe, da njih roke ne morejo izvršiti, kar so začeli.

¹²Mutta vehkeilijöiden hankkeet hän murskaa, heidän toimensa eivät menesty,

¹³On zasačuje modre v njih lastni zvijači, in premetencev namera se izvrne.

¹³viekkaat hän vangitsee heidän omiin juoniinsa, kavalien aikeet raukenevat tyhjiin.

¹⁴Po dnevi nalete na temo in opoldne tavajo kakor po noči.

¹⁴Keskellä kirkasta päivää heidät yllättää pimeys, he hapuilevat kuin yöllä, vaikka on keskipäivä.

¹⁵On rešuje potrebnega od meča, ki gre iz njih ust, in iz pesti mogočneža.

¹⁵Hän pelastaa köyhän heidän miekaltaan, kurjan hän pelastaa vahvan vallasta.

¹⁶In tako vzklije ubožcu upanje, in nepravičnost mora stisniti usta svoja.

¹⁶Niin saa toivoton toivon ja pahan täytyy sulkea suunsa.

¹⁷Glej, blagor možu, ki ga Bog strahuje! Zato ne zaničuj kazni Vsegamogočnega.

¹⁷Hyvä on sen osa, jota Jumala ojentaa. Älä väheksy Kaikkivaltiaan kuritusta!

¹⁸Kajti on napravi rano, pa jo tudi obveže, udari, a roke njegove zacelijo.

¹⁸Hän haavoittaa, mutta hän myös sitoo, hänen kätensä lyö, mutta se myös parantaa.

¹⁹Iz šestih stisk te otme, tudi v sedmerih se te ne dotakne nesreča.

¹⁹Kuudesta ahdingosta hän sinut auttaa, seitsemästi pääset pälkähästä,

²⁰V lakoti te odreši smrti in v vojski oblasti meča.

²⁰nälänhädässäkin hän pelastaa sinut kuolemalta, sodassa miekan terältä.

²¹Skrit boš biču jezika in ne boš se bal pustošenja, kadar pride.

²¹Parjauksen ruoska ei sinua tavoita, onnettomuuden uhka ei pelota sinua.

²²Pustošenju in draginji se boš smejal in zverin zemlje se ne boš bal,

²²Sodalle ja nälälle sinä naurat, et pelkää metsän petoja,

²³kajti zavezo boš imel s kamenjem na polju, in zverina poljska se bo prijateljila s teboj.

²³sinä elät sovussa pellon kivien kanssa ja rauhassa villieläinten kanssa.

²⁴In spoznaš, da ima mir šator tvoj, in če pogledaš bivališče svoje, ne pogrešiš ničesar.

²⁴Sinun asuinsijasi on rauhan paikka. Kun tarkastat talosi ja tiluksesi, näet, että mitään ei puutu.

²⁵Vedel boš tudi, da bo semena tvojega veliko in potomcev tvojih kakor trave zemeljske.

²⁵Näet, että siemenestäsi kasvaa runsas sato, sinun jälkeläisesi nousevat kuin ruoho maasta.

²⁶Čvrst bodeš, še ko pojdeš v grob, kakor kopica snopja, ko se spravlja ob svojem času.Glej, to smo preiskovali, tako je; poslušaj to in dobro pomni!

²⁶Ja kun olet elämästä kylläsi saanut, otat paikkasi haudassa, niin kuin lyhde saa paikkansa korjuun aikana.

²⁷Glej, to smo preiskovali, tako je; poslušaj to in dobro pomni!

²⁷Me olemme tarkoin tutkineet tätä kaikkea, Job, kuuntele siis ja ota opiksi, sillä näin asia on.