¹Miskiinka daacadnimadiisa ku socda ayaa ka wanaagsan Nacaska bushimihiisu qalloocan yihiin.

¹Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.

²Oo weliba in naftu aqoon la'aato ma wanaagsana, Oo kii cagihiisu degdegaanna wuu ambadaa.

²Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu.

³Nin nacasnimadiisu jidkiisay qalloocisaa, Oo isagu qalbigiisa ayuu Rabbiga uga cadhoodaa.

³Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle.

⁴Maalku wuxuu badiyaa saaxiibbo, Laakiinse miskiinku saaxiibkiisa buu ka soocmaa.

⁴Kyllä rikkaan luo ystäviä kertyy, köyhän luota he kaikkoavat.

⁵Markhaatigii been ahu ma taqsiir la'aan doono, Oo kii been ku hadlaana ma baxsan doono.

⁵Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu.

⁶Kuwa badan ayaa deeqsiga raallinimo ka baryi doona, Oo nin kastaaba waa u saaxiib kii hadiyado bixiya.

⁶Monet pyrkivät ylhäisten suosioon, anteliaan ystäviä ovat kaikki.

⁷Miskiinka walaalihiis oo dhammu way neceb yihiin, Haddaba saaxiibbadiisuna intee bay ka fogaan doonaan! Isagu hadal buu kala daba tagaa iyaga, laakiinse way tageen.

⁷Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille.

⁸Kii xigmadda helaa naftiisuu jecel yahay, Oo kii waxgarashada xajistaana wax wanaagsan buu heli doonaa.

⁸Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii.

⁹Markhaatigii been ahu ma taqsiir la'aan doono, Oo kii been ku hadlaana wuu halligmi doonaa.

⁹Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu.

¹⁰Nacaska raaxo uma eka, Waxaana taas ka sii liita in addoon amiirro xukumo.

¹⁰Ei sovi tyhmälle helppo elämä eikä orjalle olo ylhäisten herrana.

¹¹Nin miyirkiisu cadho buu ka celiyaa, Oo waxaa isaga ammaan u ah inuu xadgudub dhaafo.

¹¹Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa!

¹²Boqorka cadhadiisu waa sida libaaxa cidiisa, Laakiinse raallinimadiisu waa sida sayaxa cawska ku dega.

¹²Kuninkaan viha on kuin leijonan ärjyntä, hänen suosionsa kuin nurmikon kaste.

¹³Wiilkii nacas ahu waa u belaayo aabbihiis, Oo naag murammadeeduna waa sida dhibicyo aan kala go'in.

¹³Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto.

¹⁴Hoy iyo hanti aabbayaashaa laga dhaxlaa, Laakiinse afo miyir leh xagga Rabbigaa laga helaa.

¹⁴Talo ja tavara peritään isiltä, mutta viisas vaimo on Herran lahja.

¹⁵Caajisnimo waxay keentaa hurdo weyn, Oo qofkii caajis ahuna wuu gaajoon doonaa.

¹⁵Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, vetelys joutuu näkemään nälkää.

¹⁶Kii amarka dhawraa naftiisuu dhawraa, Laakiinse kii jidadkiisa fudaydsadaa wuu dhiman doonaa.

¹⁶Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää, mutta kuolemaan kulkee, joka ei tietään tarkkaa.

¹⁷Kii miskiinka u naxaa Rabbiguu wax amaahiyaa, Oo wanaaggii uu sameeyeyna wuu u celin doonaa.

¹⁷Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.

¹⁸Wiilkaaga edbi intay rajo jirto, Laakiinse naftaada ha ku qasbin si uu u dhinto.

¹⁸Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa, varo sentään hengiltä hakkaamasta.

¹⁹Ninkii cadho badan waa la taqsiiri doonaa, Waayo, haddaad mar isaga samatabbixiso, haddana waa inaad mar kale sidii oo kale ku samaysaa.

¹⁹Kiivas mies hankkii äkkiä rangaistuksen. Jos yrität apuun, vain pahennat asiaa.

²⁰Talada maqal, oo edbinta qaado, Si aad ugu dambaystaada caqli u yeelatid.

²⁰Kuule neuvoja, ota kuritus varteen, että olisit vastedes viisaampi.

²¹Nin qalbigiisa waxaa ku jira hindisooyin badan, Habase ahaatee waxaa taagnaan doonta talada Rabbiga.

²¹Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan.

²²Nin waxaa loo doonayaa waa raxmaddiisa, Oo miskiinkuna waa ka wanaagsan yahay beenaalaha.

²²Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen.

²³Kii Rabbiga ka cabsada waxaa loo kaxeeyaa xagga nolosha, Wuuna sii dheregsanaan doonaa, Oo sharna loo keeni maayo.

²³Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa.

²⁴Ninkii caajis ahu wuxuu gacanta geliyaa xeedhada, Oo mar dambe xagga afkiisa uma soo celiyo.

²⁴Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.

²⁵Kan wax quudhsada garaac, oo garaadlaawaha ayaa miyir yeelan doona, Oo kii garasho leh canaano, oo isna aqoon buu sii korodhsan doonaa.

²⁵Lyö rehentelijää, se on tyhmille opiksi, ojenna viisasta, ja hänen viisautensa kasvaa.

²⁶Kii aabbihiis kharriba, hooyadiisna erya, Waa wiil ceeb keena oo cay soo jiida.

²⁶Huono ja häpeämätön se poika, joka isäänsä lyö ja äitinsä häätää.

²⁷Wiilkaygiiyow ka joogso in markaad edbinta maqashid Aad dabadeed hadalka aqoonta ka ambatid.

²⁷Poikani, ellet taivu kuriin, silloin eksyt tiedon tieltä.

²⁸Markhaatigii waxmatare ahu gartuu quudhsadaa, Oo kan sharka leh afkiisuna wuxuu liqaa xumaan.Kuwa wax quudhsada waxaa loo diyaariyey xukunno, Oo dhabarka nacasyadana waxaa loo diyaariyey karbaash.

²⁸Vilpillinen todistaja häpäisee oikeutta, jumalaton herkuttelee vääryydellä.

²⁹Kuwa wax quudhsada waxaa loo diyaariyey xukunno, Oo dhabarka nacasyadana waxaa loo diyaariyey karbaash.

²⁹Röyhkeää odottaa rangaistus, tyhmyrin selkää raippa.