¹Now the children of Reuben and the children of Gad had a very great multitude of livestock: and when they saw the land of Jazer, and the land of Gilead, that behold, the place was a place for livestock;

¹Ruubenin ja Gadin heimoilla oli hyvin suuret karjalaumat. Havaittuaan, että Jaeserin ja Gileadin seudut sopivat hyvin laidunmaaksi,

²the children of Gad and the children of Reuben came and spoke to Moses, and to Eleazar the priest, and to the princes of the congregation, saying,

²näiden heimojen miehet menivät Mooseksen, pappi Eleasarin ja kansan johtomiesten puheille ja sanoivat:

³“Ataroth, and Dibon, and Jazer, and Nimrah, and Heshbon, and Elealeh, and Sebam, and Nebo, and Beon,

³"Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,

⁴the land which Yahweh struck before the congregation of Israel, is a land for livestock; and your servants have livestock.”

⁴nämä tienoot, jotka Herra on valloittanut Israelin kansalle, ovat hyvää laidunmaata, ja meillä, sinun palvelijoillasi, on paljon karjaa."

⁵They said, “If we have found favor in your sight, let this land be given to your servants for a possession; don’t bring us over the Jordan.”

⁵He sanoivat vielä: "Jos tahdot osoittaa suopeuttasi, niin anna nuo maat meidän omiksemme. Älä vie meitä Jordanin toiselle puolelle."

⁶Moses said to the children of Gad, and to the children of Reuben, “Shall your brothers go to the war, and shall you sit here?

⁶Mutta Mooses sanoi Gadin ja Ruubenin miehille: "Pitäisikö teidän saada asettua tänne asumaan kaikessa rauhassa, kun toiset israelilaiset lähtevät sotaan?

⁷Why do you discourage the heart of the children of Israel from going over into the land which Yahweh has given them?

⁷Vai aiotteko viedä muilta halun jatkaa matkaa siihen maahan, jonka Herra on Israelille luvannut?

⁸Your fathers did so when I sent them from Kadesh Barnea to see the land.

⁸Samalla tavoin tekivät myös teidän isänne, kun olin lähettänyt heidät Kades-Barneasta katsomaan sitä maata.

⁹For when they went up to the valley of Eshcol, and saw the land, they discouraged the heart of the children of Israel, that they should not go into the land which Yahweh had given them.

⁹Käytyään Eskolinlaaksossa ja tutkittuaan maata he veivät israelilaisilta halun päästä siihen maahan, jonka Herra oli heille luvannut.

¹⁰Yahweh’s anger was kindled in that day, and he swore, saying,

¹⁰Silloin syttyi Herran viha ja hän vannoi:

¹¹‘Surely none of the men who came up out of Egypt, from twenty years old and upward, shall see the land which I swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob; because they have not wholly followed me:

¹¹'Koska miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, eivät uskollisesti seuranneet minua, he eivät saa nähdä sitä maata, josta valallani annoin lupauksen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

¹²except Caleb the son of Jephunneh the Kenizzite, and Joshua the son of Nun; because they have followed Yahweh completely.’

¹²Sen näkevät vain kenasilainen Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nunin poika, jotka ovat uskollisesti noudattaneet Herran tahtoa.'

¹³Yahweh’s anger was kindled against Israel, and he made them wander back and forth in the wilderness forty years, until all the generation, who had done evil in the sight of Yahweh, was consumed.

¹³Herran viha syttyi silloin Israelia vastaan, ja hän antoi israelilaisten harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi, joka oli rikkonut Herran tahtoa vastaan, oli kuollut.

¹⁴“Behold, you have risen up in your fathers’ place, an increase of sinful men, to augment yet the fierce anger of Yahweh toward Israel.

¹⁴Nyt te syntisten sikiöt astutte isienne jälkiä ja saatte näin Herran vihan kääntymään vieläkin kiivaammin Israelia vastaan!

¹⁵For if you turn away from after him, he will yet again leave them in the wilderness; and you will destroy all this people.”

¹⁵Jos te nyt kieltäydytte seuraamasta Herraa, hän jättää Israelin vielä pitemmäksi ajaksi autiomaahan, ja silloin te olette saattaneet tämän kansan tuhoon."

¹⁶They came near to him, and said, “We will build sheepfolds here for our livestock, and cities for our little ones:

¹⁶He astuivat lähemmäksi Moosesta ja sanoivat: "Me tahdomme vain rakentaa tänne aitauksia lammas- ja vuohilaumojamme varten ja kaupunkeja vanhustemme, vaimojemme ja lastemme turvaksi.

¹⁷but we ourselves will be ready armed to go before the children of Israel, until we have brought them to their place: and our little ones shall dwell in the fortified cities because of the inhabitants of the land.

¹⁷Me itse varustaudumme ja riennämme taistelemaan israelilaisten etunenässä, kunnes olemme saattaneet muut asuinsijoilleen, mutta naisemme ja lapsemme voivat sillä aikaa asua linnoitetuissa kaupungeissa turvassa tämän maan asukkailta.

¹⁸We will not return to our houses, until the children of Israel have inherited every man his inheritance.

¹⁸Palaamme kotiin vasta sitten, kun jokainen israelilainen on saanut oman perintömaansa.

¹⁹For we will not inherit with them on the other side of the Jordan, and forward; because our inheritance is fallen to us on this side of the Jordan eastward.”

¹⁹Emme enää vaadi muiden rinnalla osuutta Jordanin takaisista maista, jos saamme itsellemme osuuden täältä Jordanin itäpuolelta."

²⁰Moses said to them, “If you will do this thing, if you will arm yourselves to go before Yahweh to the war,

²⁰Mooses sanoi heille: "Jos teette niin kuin nyt lupaatte, jos siis varustaudutte Herran sotaan

²¹and every armed man of you will pass over the Jordan before Yahweh, until he has driven out his enemies from before him,

²¹ja jos jokainen asekelpoinen mies teidän joukostanne lähtee Jordanin tuolle puolen ja taistelee, kunnes viholliset on tuhottu,

²²and the land is subdued before Yahweh; then afterward you shall return, and be guiltless towards Yahweh, and towards Israel; and this land shall be to you for a possession before Yahweh.

²²eikä kukaan teistä palaa, ennen kuin maa on voitettu Herran omaksi, silloin te olette täyttäneet velvollisuutenne Herraa ja Israelia kohtaan, ja Herra antaa nämä seudut teille.

²³“But if you will not do so, behold, you have sinned against Yahweh; and be sure your sin will find you out.

²³Mutta jos ette tee niin, te teette syntiä Herraa vastaan, ja muistakaa, että silloin joudutte kantamaan syntienne seuraukset.

²⁴Build cities for your little ones, and folds for your sheep; and do that which has proceeded out of your mouth.”

²⁴Rakentakaa siis kaupunkeja naistenne ja lastenne turvaksi ja aitauksia lampaitanne ja vuohianne varten, mutta pitäkää myös, minkä lupasitte."

²⁵The children of Gad and the children of Reuben spoke to Moses, saying, “Your servants will do as my lord commands.

²⁵Gadin ja Ruubenin miehet sanoivat Moosekselle: "Me, sinun palvelijasi, teemme, niin kuin sinä käsket.

²⁶Our little ones, our wives, our flocks, and all our livestock, shall be there in the cities of Gilead;

²⁶Vanhuksemme, vaimomme ja lapsemme sekä lampaamme, vuohemme ja muut eläimemme saavat jäädä tänne Gileadin kaupunkeihin,

²⁷but your servants will pass over, every man who is armed for war, before Yahweh to battle, as my lord says.”

²⁷mutta kaikki taistelukelpoiset miehemme lähtevät Herran sotaan joen tuolle puolen, niin kuin sinä käskit."

²⁸So Moses commanded concerning them to Eleazar the priest, and to Joshua the son of Nun, and to the heads of the fathers’ households of the tribes of the children of Israel.

²⁸Silloin Mooses antoi heitä koskevan määräyksen pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, sekä Israelin heimojen ja sukukuntien päämiehille.

²⁹Moses said to them, “If the children of Gad and the children of Reuben will pass with you over the Jordan, every man who is armed to battle, before Yahweh, and the land shall be subdued before you; then you shall give them the land of Gilead for a possession:

²⁹Hän sanoi: "Jos Gadin ja Ruubenin heimojen kaikki taistelukelpoiset miehet lähtevät teidän kanssanne Jordanin toiselle puolelle Herran sotaan ja te otatte haltuunne tuon maan, niin antakaa Gileadin maa heidän omakseen.

³⁰but if they will not pass over with you armed, they shall have possessions among you in the land of Canaan.”

³⁰Mutta jos he eivät lähde sotaan Kanaaninmaahan, joen länsipuolelle teidän avuksenne, heidän on tyydyttävä siihen osaan, joka heille sieltä annetaan."

³¹The children of Gad and the children of Reuben answered, saying, “As Yahweh has said to your servants, so will we do.

³¹Gadin ja Ruubenin miehet vastasivat tähän: "Me teemme, niin kuin Herra on käskenyt.

³²We will pass over armed before Yahweh into the land of Canaan, and the possession of our inheritance shall remain with us beyond the Jordan.”

³²Me lähdemme Herran sotaan Kanaaninmaahan ja saamme näin itsellemme perintöosuuden Jordanin tältä puolen."

³³Moses gave to them, even to the children of Gad, and to the children of Reuben, and to the half-tribe of Manasseh the son of Joseph, the kingdom of Sihon king of the Amorites, and the kingdom of Og king of Bashan, the land, according to its cities and borders, even the cities of the surrounding land.

³³Sitten Mooses antoi Gadin ja Ruubenin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle amorilaisten kuninkaan Sihonin sekä Basanin kuninkaan Ogin valtakunnat kaupunkeineen ja niitä ympäröivine maa- alueineen.

³⁴The children of Gad built Dibon, and Ataroth, and Aroer,

³⁴Gadin heimo rakensi uudelleen Dibonin, Atarotin, Aroerin,

³⁵and Atrothshophan, and Jazer, and Jogbehah,

³⁵Atrot-Sofanin, Jaeserin, Jogbehan,

³⁶and Beth Nimrah, and Beth Haran: fortified cities, and folds for sheep.

³⁶Bet-Nimran ja Bet-Haranin kaupungit ja niiden muurit sekä aitauksia lampaita ja vuohia varten.

³⁷The children of Reuben built Heshbon, and Elealeh, and Kiriathaim,

³⁷Ruubenin heimo rakensi uudelleen Hesbonin, Elealen, Kirjataimin,

³⁸and Nebo, and Baal Meon, (their names being changed), and Sibmah: and they gave other names to the cities which they built.

³⁸Nebon ja Baal-Meonin -- näillä oli myös toiset nimet -- sekä Sibman. Tässä mainitut nimet annettiin uudelleen rakennetuille kaupungeille.

³⁹The children of Machir the son of Manasseh went to Gilead, and took it, and dispossessed the Amorites who were therein.

³⁹Manassen pojan Makirin jälkeläiset lähtivät Gileadiin, valloittivat sen ja tuhosivat siellä asuvat amorilaiset.

⁴⁰Moses gave Gilead to Machir the son of Manasseh; and he lived therein.

⁴⁰Mooses antoi Manassen pojan Makirin suvulle Gileadin, ja tämä suku asettui sinne asumaan.

⁴¹Jair the son of Manasseh went and took its towns, and called them Havvoth Jair.

⁴¹Myös Manassen heimoon kuuluva Jair lähti liikkeelle, valloitti Gileadissa olevat leirikylät ja nimesi ne Jairin leirikyliksi.

⁴²Nobah went and took Kenath, and its villages, and called it Nobah, after his own name.

⁴²Myös Nobah lähti samoille seuduille, valloitti Kenatin ja sitä ympäröivät kylät ja antoi alueelle nimeksi Nobah oman nimensä mukaan.